Innovaatio Sodankylästä: näin käytät lähiruokaa koulujen keskuskeittiöissä

Sodankylän kunnassa on kehitetty malli, jolla keskuskeittiö voi tehdä tuoretta lähiruokaa yhtä kustannustehokkaasti kuin perinteistä puolivalmiista eineksistä koottua ruokaa. Sodankylän ruokapalvelupäällikön Merja Aholan kehittämässä mallissa hyödynnetään muun muassa keittiön teknisten välineiden mahdollisuuksia niin, että ruoat kypsyvät yöllä, jolloin henkilökuntaa ei tarvita paikalle.

Rahaa säästyy ja rahat jäävät ennen kaikkea omalle alueelle. Ravintoarvot ovat kohdallaan ja ruoka on tuoretta. Lue Yle Lapin uutisesta lisää.

Myös Kiuruvedellä lähi- ja luomuruoka on strateginen valinta.

Villiruoan vuosikalenterissa on riistan vuoro

Villiruoan vuosikalenterissa on syksyllä riistan vuoro. Villiruoka houkuttelee suomalaisia. Tieto käy ilmi ELO-säätiön teettämästä kuluttajakyselystä. Avain villiruokakiinnostukseen on suomalaisille rakas luonto, ja kuluttajakyselyn mukaan kolmannes suomalaisista haluaisikin käyttää enemmän marjoja, sieniä, villikalaa, -kasveja ja riistaa. Lue ELO-säätiön sivuilta lisää.

Voiko nuotiolla paistaa muutakin kuin makkaraa?

Kyllä voi. Esimerkiksi itse hankittua villiruokaa. Metsähallitus on julkaissut Eräkokki-keittokirjan, joka keskittyy luonnonläheiseen ruokaan. Lue Ylen uutisesta lisää.

Yrityksille suunnattu työpaja sai kiitosta

Luontoinnovaatiot-hanke järjesti Kanta-Hämeen yrittäjille suunnatun työpajapäivän, jonka tarkoituksena oli ristiinpöllyttää eri alojen yrityksiä ja tuottaa uusia luontoon liittyvä liiketoimintaideoita. Aamupäivä vietettiin upeassa kokoushuvila Kielorannassa, Hämeenlinnassa.

Kokous-ja virkistyshuvila Kieloranta

Päivän avasi KONEen ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo, joka kertoi miten KONE on ollut edelläkävijä ekotehokkuudessa ja millaisia asioita pienikin yritys voi ottaa huomioon. Hanna vinkkasi yrittäjille, että kannattaa valita kolmesta viiteen asiaa, jotka vievät yritystä kohti erinomaisuutta ympäristöasioissa. Ekotehokkuus nivoutuu päivittäisiin toimintoihin, joten pienillä asioilla voi olla suuri merkitys kokonaissäästön kannalta. Yrityssijoittajat arvostavat myös ympäristötietoisia yrityksiä.

Hanna Uusitalo, KONEen ympäristöjohtaja

Osallistujat kuuntelemassa mielenkiintoista esitystä

 Työpajoissa osallistujat pääsivät ryhmissä ideoimaan eri aloilta uusia innovaatioita. Ideoita tuli runsaasti ja keskustelu oli vilkasta.

Ideoinnin herättäjiä

Ideat paperille

Energia- ja kierrätysryhmä

Metsäryhmä

Matkailuryhmä

Yksi innokas oveen koputtelija jouduttiin kuitenkin jättämään oven taakse :)

 Päivä oli kaikenkaikkiaan onnistunut ja työ luontoinnovaatioiden parissa jatkuu.

Syysmaisemia rannasta

Koko kylä voi pyöriä itse tuotetulla energialla

Uusiutuva energia on kylien mahdollisuus. Pohjanmaan maakunnissa etsitään kylille mahdollisuuksia omaan energiantuotantoon. Energiakylä- hankkeessa tavoitteeksi on asetettu energiaomavaraisuus ja se on jopa mahdollinen saavuttaa. Kylien energiantuotannossa keskeisellä sijalla ovat biomassa ja tuulienergia. Jepualla on rakennettu yksi Suomen suurimpia biokaasulaitoksia energiantuotantoon. Lue Ylen uutisesta lisää.

Ruokateollisuuden trendit 2014: Luontoa ja luonnollista valmiissa paketissa

Raaka-aineiden luonnostaan sisältämiä ainesosia arvostetaan yhä enemmän, lupaa ruokatrendikatsaus vuodelle 2014. Piristys, proteiinit ja villiruoka paketoidaan helppokäyttöisiksi tuotteiksi, joita myy maku terveellisyyden sijaan. Lue lisää.

Tule kuuntelemaan KONEen ympäristöjohtajaa!

KONEen ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo on mukana luennoimmassa Ideoista innovaatioita -työpajassa 15.11. Työpaja on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen yrityksille. Tule sinäkin mukaan! Hanna kertoo miten pienikin yritys voi olla ekotehokas. Katso päivän ohjelma ja ilmoittaudu eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.

Hanna Uusitalo, KONE

Keräilystä lisäansiota ja liiketoimintaa?

Lopen kunnantalolla järjestetään Luontoinnovaatiot-hankkeen keräilykokeiluun liittyvä seminaari. Illana aikana ideoidaan mistä ja miten luonnontuotteiden keräilystä ammennetaan lisäansioita tai ehkä ihan uutta liiketoimintaa. Seminaarissa kuullaan myös kokemuksia luonnontuotteiden keräilystä, jatkojalostuksesta sekä markkinoinnista. Voidaanko luonnonmateriaaleja keräämällä ja tuotekehittelyyn panostamalla luoda uusia bisnesideoita? Olisiko osuuskunta sopiva malli toimia, voisiko luonnosta saada lisätuloa maatalouteen?

Tule mukaan seminaariin ja ilmoittaudu 21.11 mennessä mia.alatalo@loppi.fi. Katso tulostettava ohjelma

Ohjelma
17.30 Kahvitarjoilu

18.00 Tervetuloa
Jyrki Käki, Luontoinnovaatiot -hanke, Lopen kunta
Anneli Vähätalo, keräilykokeilu Lopella

Kokemuksia keräilystä, varastoinnista ja markkinoinnista
Toini Kumpulainen, Herba Centria II –hanke

Osuuskuntana toimiminen ja osuuskunnan perustaminen
Niina Immonen, toiminnanjohtaja, Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Keskustelua verotuksesta
Anneli Pietilä, toimitusjohtaja, Tiliketju OY

Paikallinen näkökulma
Heimo Peltola, Green World Consulting Oy

20.00 Hyvää kotimatkaa

Villiruoasta povataan uutta Nokiaa?

Villiruoastako "uusi Nokia"? otsikoi Yle Häme uutisoidessaan MTT:n villiruokaselvityksestä, joka on osa Luontoinnovaatiot-hankken toimenpiteitä. Selvitys on valmis vuoden loppuun mennessä. Lue sillä välin Ylen uutinen.

Villiruoka myös houkuttelee suomalaisia ja moni käyttäisi sitä, jos saatavuus olisi parempi. Esimerkiksi riistan saaminen on vaikeaa, jos ei tunne metsästäjiä. Villiruualla voisi olla monia rooleja, Elo-säätiön tuore johtaja Seija Kurunmäki visioi Noormarkussa järjestetyssä infossa.

- Villiruoka on meille mieluista, koska luonnossa oleminen on mieluista. Avainsana on luonto, jota rakastamme, Kurunmäki sanoo.

Villiruokaa ovat tutut marjat, sienet, riista, villikasvikset, villikala ja Lapin laajoilla tunturialueilla vapaasti luonnosta ravintonsa hankkiva poro. Luonnon antimien korostaminen on keino rakentaa Suomesta kansainvälisesti kiinnostava ruokamaa. Luontomme antaa paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Teemat ovat erilaisia eri puolilla Suomea ja eri sesonkeina.
Polarica Oy:n toimitusjohtajan Pasi Anttilan silmät avautuivat hänen siirtyessään vuosi sitten ruotsalais-suomalaisen riista- ja marjatalon palvelukseen. Pohjoisessa villiruoka on arkea ruokapöydässä, ja hän haluaa luonnon antimien leviävän yhä laajempien joukkojen jokapäiväisiin pöytiin.

- Me suomalaiset emme itse näe kaikkia mahdollisuuksia ikkunamme ulkopuolella. Meillä on konkreettinen tavoite: että jokainen suomalainen söisi riistaruokaa kerran vuodessa, Anttila toteaa.

Lue Ruokatiedon mielenkiintoinen juttu villiruuasta ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.