Luontoinnovaatiot-hanke on päättynyt, mutta työ luonnonvara-alalla jatkuu maakunnassa

Kiitos yhteistyöstä ja makoisaa kesää kaikille lukijoillemme!

Käy lukemassa Kanta-Hämeen LUO luonnonvara-alan verkoston kuulumisia ja osallistu mukaan.

Voit olla jatkossa yhteydessä Hämeenlinnan elinkeinoyhtiö Linnan Kehitykseen, info@linnan.fi, p. (03) 6241 0000 www.linnan.fi.

Kuva: Oskari Uotinen

Hyvää jatkoa toivottavat Anu ja Eija!

Liiketoimintakokeiluiden tulokset ovat luettavissa!

Kehittämiskeskus Oy Hämeen (1.7 alkaen Linnan Kehitys Oy) Luontoinnovaatiot-hanke toteutti vuoden aikana seitsemän luonnonvara-alan kokeilua, joissa etsittiin uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia luonnosta. Lisäksi Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän toiminta on lähtenyt käyntiin. Luonnonvara-ala onkin noussut yhdeksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi ja potentiaaliseksi bisnesmahdollisuudeksi maakunnassa.

Luontoinnovaatiot-projekti päättyy kesäkuun lopussa. Asetetut tavoitteet täyttyivät.
– Toteutimme seitsemän liiketoimintakokeilua, joiden tulokset ovat elinkeinoelämän hyödynnettävissä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anu Saarinen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä.
– Tavoitteenamme oli myös käynnistää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän rakentaminen. Osaamiskeskittymän toimijat koottiin yhteen ja verkostomainen yhteistyö onkin nyt käynnistynyt. Yhteistyön ja osaamiskeskittymän rakentamista jatkavat tulevaisuudessa Hämeen liitto ja HAMK, myös Linnan Kehitys Oy on vahvasti yhteistyössä mukana, Saarinen kertoo.

Luonnonvara-alassa nähdään huikeita mahdollisuuksia
Luontoinnovaatiot-hanke on viestinyt tehokkaasti luonnonvara-alan mahdollisuuksista.
– Maakunnassa on vihdoin herätty hyödyntämään toimialan potentiaali. Luonnonvara-ala on huomioitu maakunnan strategioissa ja moni organisaatio on ottanut sen huomioon toiminnassaan, Saarinen sanoo.

– Luonnonvara-alan bisnesmahdollisuuksien kehittäminen jatkuu myös Hämeenlinnan uudessa elinkeinoyhtiössä, Linnan Kehitys Oy:ssä, kertoo yritys- ja kaupunkikehitysyksikön johtaja Hanna Nordlund.
– Olemme mukana osaamiskeskittymäyhteistyössä tuomassa elinkeinoelämän näkökulmaa. Teemme myös tehokasta viestintäyhteistyötä alan verkostojen kanssa. Linnan Kehitys Oy:n liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä hautomopalvelut ovat luonnonvara-alan yritysten käytettävissä ja tulemmekin kontaktoimaan heitä ahkerasti syksyllä.

Piloteissa piilee vinkkejä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen
Luontoinnovaatiot-hankkeen aikana toteutettujen pilottikokeiluiden tulokset ovat vapaasti elinkeinoelämän hyödynnettävissä.
– Tuloksista löytyy varmasti monelle yritykselle hyödyllisiä liiketoimintavinkkejä ja ajatussyötteitä oman toiminnan kehittämiseen. Kannatta myös hyödyntää maakunnan tutkimusorganisaatioiden osaamista ja tietovarantoja, projektissa työskennellyt Eija Tiura Kehittämiskeskus Oy Hämeestä vinkkaa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT toteutti selvityksen villiruoan kaupallistamismahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. MTT:n tekemä selvitys osoitti, että Kanta-Hämeessä on vain vähän kaupallista, villiruokaan liittyvää liiketoimintaa. Villiruokaa kyllä hyödynnetään, mutta se tapahtuu pitkälti ei-kaupallisesti virkistystoimintana. Tutkimuksessa esitetään neljää toimenpidettä, joilla kaupallistamismahdollisuudet lisääntyvät.

MTT toteutti myös selvityksen perinnekasvien käytön mahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. Maakunnasta löytyy selvityksen mukaan runsaasti hyviä, perinteisiä maatiaislajikkeita ja koristekasveja. Kantahämäläisten kartanoiden puutarhojen perinnekasvillisuuden löytäminen, entistäminen ja esittely historiaan liittyvine tarinoineen olisivat houkuttelevia nykyajan paikallisuutta arvostavalle matkailijalle. Perinnekasveilla voidaan tuoda maakunnan matkailuun ja yritystoimintaan paikallista arvoa.

Keräilytalouskokeilun tavoitteena oli löytää liiketoimintamahdollisuuksia keräilytuotteista ja metsien sivuvirrasta. Kokeilu toteutettiin Lopella. Keräilykokeilun alkuselvityksessä konsultoitiin keräilytalouden sekä tukkukaupan asiantuntijoita massakeräilyyn ja tuotantoon sopivista tuotteista sekä keräilyn mallinnuksesta.  Kokeilun aikana onnistuttiin tuomaan esille luonnon materiaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä sekä selvittämään toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä. Kokeilu herätti uusia ideoita ja ajatuksia ja tuotteita. Se onnistui selvittämään myös alueellista kysyntää. Kokeilun aikana ei saatu merkittävässä määrin käynnistettyä luonnonmateriaalien keruutoimintaa. Useita henkilöitä kuitenkin ilmoitti kiinnostuksensa keruuta tai jatkojalostamista kohtaan.

Eläinterapia/-toimintakokeilun tavoitteena oli testata eläinten käytön liiketoimintamahdollisuudet hyvinvointialalla. Kokeilun toteutti Tmi Tuomo Ylitalo, jolla on terapiatoimintaan koulutettuja alpakoita. Kokeilu toteutettiin Ahveniston virkistysalueella. Ensimmäisten toimintapäivien aikana asiakkaina olivat Kanta-Hämeen keskussairaalan mielenterveyskuntoutujat. Tulokset olivat positiivisia ja myöhemmin kokeilua laajennettiin mm. kouluryhmiin, joista saadut tulokset tukivat myös eläinten käytön liiketoimintapotentiaalia hyvinvointisektorilla. Eläinterapia/-toimintakokeilu herätti valtakunnallistakin kiinnostusta.
Kestävä kylä -kokeilu toteutettiin yhteistyössä Proa Agrian HUE-hankkeen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Päävastuu toteutuksesta on HUE-hankkeella. Kesäkuun 2014 aikana kylille laadittiin toimintasuunnitelmat ja syksyllä 2014 HUE-hanke laatii kestävän kylän -toimintamallin, joka on hyödynnettävissä kaikissa kylissä.

Näiden lisäksi toteutettiin Rapu-kokeilu sekä Resurssiviisas maatila -kokeilu. Rapu-kokeilussa selvitettiin Kanta-Hämeen täplärapukantojen runsaus ja mahdollisen keräilyrenkaan tai vastaavan perustaminen ravustajien ja loppukäyttäjien välille. Selvitystyön perusteella täplärapukantojen tila Kanta-Hämeessä on suurempien järvien osalta kohtuullinen. Tällä hetkellä myös ravintolat ja yksittäiset asiakkaat saavat omien kanaviensa kautta riittävästi rapuja käyttöönsä. Helsingin yliopiston kehittämä Apaja-kalahuutokauppa internetissä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto rapujen toimittamiseen. Huutokaupassa myydään kotimaista kalaa sekä mereltä että sisämaan järvistä. Apaja auttaa kalastajia kalan myynnissä ja kasvattaa kalastajan osuutta kalan hinnassa.

Resurssiviisaan maatilan tarkastelussa laadittiin selvitys siitä mitä resurssiviisaalla maatilalla tarkoitetaan. Selvitykseen on kerätty konkreettisia keinoja, joilla voidaan edistää resurssiviisautta, kestävää kehitystä sekä kilpailukykyä eläin- ja kasvitiloilla. Kasvitilojen toimenpiteet ovat luonnollisesti usein hyödynnettävissä myös eläintiloilla. Esiin nostettujen toimenpiteiden avulla maatilat voivat parantaa maan rakennetta ja ravinteiden käyttöä ja sitä kautta peltojen satotasoja, vähentää lannoituksen määrää ja teollisesti valmistettujen lannoitteiden käyttöä, tehostaa energiankulutusta ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöä, vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja näin edistää toimintansa resurssiviisautta.


Lisäksi toteutettiin selvitys Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana.

Kaikkien kokeiluiden raportit sekä muu hankkeen materiaali ovat luettavissa täällä.

Lisätietoa kokeiluista
Villiruuan kaupallistamismahdollisuudet -kokeilu
MTT, Erkki Vasara, tutkija, ohjelmapäällikkö erkki.vasara@mtt.fi, p. 0400 699209

Perinnekasvit-kokeilu
MTT, Merja Hartikainen, merja.hartikainen@mtt.fi tai Eeva-Maria Tuhkanen, eeva-maria.tuhkanen@mtt.fi

Eläinterapia/ -toimintakokeilu
Tmi Tuomo Ylitalo, Pirkko Kivikari, p. 0500 987 189, pirkko.kivikari@alpaca.fi

Kestävä kylä - kokeily
ProAgria, HUE-hanke, Kaisa Halme, projektipäällikkö p. 040 147 6240, kaisa.halme@proagria.fi

Rapu-kokeilu
ProAgria, Petri Mäkinen, kalatalousneuvoja p. 040 545 3063, petri.makinen@proagria.fi

Resurssiviisas maatila -kokeilu
MTT, Inkeri Riipi, tutkija, p. 029 5317674, inkeri.riipi@mtt.fi

Lisätietoa Luontoinnovaatiot-hankkeesta

27.6 asti Kehittämiskeskus Oy Häme, Anu Saarinen, projektipäällikkö, p. 040 519 0981, anu.saarinen@linnan.fi
30.6 alkaen Linnan Kehitys Oy, Hanna Nordlund, johtaja, p. 040 869 6440, hanna.nordlund@linnan.fi

Uusi argumenttipankki tarjoaa lähiruokatietoa alan yrityksille ja kuluttajille

Uusi argumenttipankki lähiruoan ekologisista vaikutuksista on julkaistu. ietoa kaipaavat niin kuluttajat kuin ruoan tuottajat. Lähiruoasta kuluttajille muodostuneet mielikuvat ja odotukset sekä todellisuus eivät täysin kohtaa, minkä vuoksi lähiruokaa koskevan tietopohjan, argumentaation ja mielikuvan välinen kuilu on saatava umpeen.

Argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan ekologisia kestävyystekijöitä omassa toiminnassaan. Argumenttipankki on tuotettu Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeessa, ja se sisältää nykytiedon mukaan tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit. Lisäksi esitteessä on tuotu esiin kestävyyden sosioekonomisia osa-alueita.

Argumenttipankki tarjoaa myös perusteet lähiruokayritysten lähiruokaa koskevan viestinnän ja markkinoinnin tarpeisiin. Argumentit on tuotettu sekä yrittäjiä että kuluttajia palvelevaksi. Selvityksen yksityiskohtaisempi kuvaus julkaistaan verkossa MTT:n tutkimusraporttina kesällä 2014. Argumenttipankin laadinnan yhteydessä tietoja kerättiin 14 eri lähiruokaketjusta neljällä eri alueelta Suomessa. Lähiruokaketjuista edustettuina olivat kasvistuotteista ruisleipä-, hernerouhe-, härkäpapurouhe-, peruna-, porkkana-, salaatti-, mustaherukkamehu- ja hunajatuoteketjut sekä eläintuotteista hirvenlihasäilyke-, naudanliha- ja tuorejuustotuoteketjut. Tuoteketjuihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri. Argumenttipankki muodostettiin tuoteketjujen arvioinnista saatujen käytännön kokemusten ja tulosten sekä asiantuntijatiedon perusteella.

Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jyväskylän sekä Hämeen ammattikorkeakoulu.

Argumenttipankki

Villiruoka kiinnostaa kotikeittiöissä ja teollisuudessa

Kaupan salaatit voi vaihtaa ilmaisiin luonnonantimiin kesän edetessä. Jo nyt sopivia ja helposti löytyviä vaihtoehtoja ovat nokkonen, voikukka, poimulehti ja piharatamo. Luonnosta saatavien yrttien käyttö vaatii mielikuvitusta ja rohkeutta.

Luonnon yrteistä ja villiruuasta on tietoa jaossa runsaasti, myös kiinnostus on lisääntynyt tiedon myötä. Etelä-Suomessa luonnonyrtit kiinnostavat jo laajoja joukkoja, kertoo Simo Moisio Arktisista Aromeista. Kiinnostus on leviämässä myös pohjoiseen Suomeen, mikä näkyy muun muassa yrttikurssien suosion lisääntymisenä.

Lue koko uutinen Ylen sivuilta.

Suomen ensimmäinen villiyrttiviikko on alkanut!

Suomen ensimmäistä villiyrttiviikkoa vietetään ensi viikolla 2. – 8. kesäkuuta. Elo-säätiön luoman valtakunnallisen teemaviikon tavoitteena on houkutella ammatti- ja kotikokit lähellä villinä kasvavien raaka-aineiden pauloihin. Lue lisää villiyrttiviikosta.

Kuopion alue ehti keskiviikkona julistautua Suomen villiyrttimaakunnaksi. Savon keittiömestarit haastoivat Suomen muut keittiömestariyhdistykset villiyrttiviikon toteutukseen. Haaste annettiin Savon koulutuskuntayhtymän Tuore-hankkeen villiyrttitapahtumassa. Lue Ylen uutisesta lisää mm. vientimahdollisuuksista.

Pannacottaa mesiangervolla. Kuva: Juha Vauhkonen/Yle

Nyt on paras aika poimia villiyrttejä

Villiyrttien hyödyntäminen ruuanlaitossa kannattaa aloittaa alkukesästä, jolloin metsässä kasvavat yrtit ovat parhaimmillaan. Luonnosta saa aineksia esimerkiksi salaatteihin, limonadiin, levitteisiin ja jälkiruokiin. Parhaimmillaan yrtit ovat kuivina. Katso myös parhaat ohjeet herkkujen valmistukseen.

Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston yhtenä kärkilinjauksena luonnonvara-ala

Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto on linjannut Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+. Kärkiasioihin on pyritty valitsemaan tärkeimmät sellaiset maakunnan kehittymisen avainkysymykset, jotka edellyttävät erityisesti valtion toimijoiden myötävaikutusta. Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkiasiat tulevat ohjaamaan erityisesti Hämeen liiton edunvalvontatyötä, mutta maakunnan toimijoiden yhteisen näkemyksen aikaansaaminen ja sen yhteinen edistäminen on myös oleellista vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Kansallisessa ja kansainvälistyvässä työnjaossa Kanta-Häme haluaa luoda lisäarvoa erityisesti luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden vahvistuvana osaamis- ja innovaatiokeskittymänä. Maakuntavaltuuston linjauksen mukaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen on parannettava. Lue tarkemmin selonteosta mitä linjaus sisältää (sivu 3).

Villiruuasta matkailuvaltti?

Joukko pohjoiskymenlaaksolaisia matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä on kiinnostunut ottamaan villiruokaa listoilleen. Kiinnostus villiyrttien ja muun villiruuan, kuten riistan käyttämiseen on kovassa kasvussa. Asiakkaat kyselevät myös villiruuan perään. Lue lisää Ylen uutisesta.

Ruokatrendit kehityksen tueksi 21.5. Hämeenlinnassa

Miten kuluttajien arvot muuttuvat? Olemmeko Euroopan ruokatrendien edelläkävijöitä? Ovatko marjat ja sienet trendikästä villiruokaa vai paluuta juurille? Mihin tulisi kiinnittää huomiota kehitettäessä tuotteita ikääntyville ihmisille? Entä miten voisin hyödyntää ruokatrendejä kehittämistoiminnassani? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastataan elintarvikealan yrityksille ja kehittäjille suunnatussa Ruokatrendit kehityksen tueksi -tilaisuudessa.
    
Aika: Keskiviikko 21.5.2014 klo 8.30 - 12.30
Paikka: Verkatehdas, Kokoustila Studio, Paasikiventie 2, Hämeenlinna

Ohjelma
8.30     Kahvi
9.00     Tilaisuuden avaus
Luonnonvarakeskus tulee - mikä muuttuu asiakkaan suuntaan? tutkija Erkki Vasara, MTT     

Kuluttajan arvot muutoksessa, tutkija Terri Kupiainen, MTT

Euroopan ruokatrendejä - olemmeko edelläkävijöitä? vanhempi tutkija Tuomo Tupasela, MTT

Välipalatuotteet - on the go, erikoistutkija Eila Järvenpää, MTT

Marjat ja sienet - trendikästä villiruokaa vai paluuta juurille? erikoistutkija Pirjo Mattila, MTT

Tuotteet ikääntyville - mihin tulisi kiinnittää huomiota, professori Raija Tahvonen, MTT

Hämeen Ely-keskuksen rahoituspalvelut, ryhmäpäällikkö Kari Sartamo, Hämeen ELY-keskus

12.30     Päivän yhteenveto, tutkija Erkki Vasara, MTT

Ilmoittaudu mukaan 12.5. mennessä erkki.vasara@mtt.fi. Osallistumismaksu: 40 euroa (sis. alv) laskutetaan ilmoittautuneilta. Tilaisuus on kaikille avoin

Biotaloudelle uskottavuutta

MTT:n kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila kirjoittaa MTT:n blogissa metsäteollisuuden ja uuden luonnnonvarakeskuksen merkityksestä kansallisesti. Lue koko blogikirjoitus. Tilaa myös MTT:n uutiskirje tuoreimmista tutkimuksista ja kiinnostavista luonnonvara-alan uutisista.

Koulutusta tarjolla: eläinavusteinen työskentely

Hämeenlinnassa on tarjolla upea koulutus liittyen eläinavusteiseen työskentelyyn. Koulutus järjestetään 28.5 klo 9.30-16 ProAgrian tiloissa Vanajantiellä. Koulutuksen järjestää LIVE-Liiketoimintaa verkostoitumalla -hanke

Eläinavusteisessa työskentelyssä pysähdytään tietoisesti tarkastelemaan ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutussuhdetta hoitotyössä ja sitä mitä eläin omalla käyttäytymisellään viestii sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan ihmisen tunnetilasta, asenteista, käyttäytymisestä. Koulutuksen sisältö:
Teoriaa menetelmästä eläimen käytöstä hoivatyössä
- Eläinavusteinen työskentely: toiminta, terapia ja opetus
- Eläimen vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin
- Perehtyminen erityisesti koira-avusteiseen työhön
- Käydään läpi koiran kanssa tehtäviä harjoitteita ja erilaisia
toimintamuotoja
- Asiakaslähtöisyys eläinavusteisessa toiminnassa: vahvistetaan asiakkaan itsetuntoa, hyväksyttynä olemisen tunnetta ja luottamuksellisen suhteen luomista koiraan
Käytännön harjoitukset hoiva-alan yrityksessä
- Ohjeiden kuuntelemista, noudattamista sekä toiminnassa keskittymistä - Liikkumista koiran kanssa

Kuva: Marlies Kloet

Ohjelma
Eläinavusteinen työskenteley erityisesti koira-avusteinen työ
Aika: 28.5.2014 klo 09.30 – 16.00
Paikka: ProAgria Etelä-Suomi ry, Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna

klo 9.30 - Aamukahvit. Tervetuloa koulutuspäivään, Karita Larkka, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

klo 10.00 - 11.30 Eläinavusteinen työskentely: toiminta, terapia ja opetus.
Eläimen vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin

klo 11.30 – 12.00 Lounas (omakustanteinen)

klo 12.00 – 12.15 Koulutusohjelman esittely, Karita Larkka, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

klo 12.15 – 13.30 Perehtyminen erityisesti koira-avusteiseen työhön
Asiakaslähtöisyys eläinavusteisessa / koira-avusteisessa työskentelyssä

klo 13.30 Kahvit
Siirtyminen läheiseen palvelutaloon.

klo 14.15 – 15.15 Käytännön harjoituksia asiakasryhmän kanssa palvelutalossa.

15.15 - Käynnin purku paikan päällä.

16.00 Päivän päätös

Hinta: 80 € (alv 0 %).Ilmoittautuminen 21.5 mennessä karita.larkka@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 0400 461 708

Kuva: U.S. Air Force photo/Airman 1st Class Zachary Wolf

Metsän herkuista liiketoimintaa: 14.5.2014 Seinäjoella

Suomalaiset luonnontuotteet, kuten marjat, sienet ja yrtit, ovat arvokkaita raaka-aineita, joista saadaan jalostettuina korkean arvolisän tuotteita. Tällä hetkellä esimerkiksi suomalaisia marjoja viedään runsaasti pakastettuina ulkomaille, missä niitä käytetään raaka-aineina erilaisiin ravintolisiin. Pakastetun raaka-aineen sijaan marjoista voisi tehdä jo Suomessa arvokkaita kaupallisia tuotteita.

Seinäjoella järjestetään 14.5.2014 seminaari, jossa käsitellään juuri luonnontuotteiden mahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi tarkastelemme luonnontuotteiden kaupallistamista ja vientiä.Tarkempaa tietoa tapahtumasta julkaistaan huhtikuun aikana.

Tapahtuman kohderyhmää ovat luonnontuotteiden käytöstä kiinnostuneet yritykset, alan tutkijat ja kehittäjät sekä kaikki muut aiheesta lisätietoa haluavat.

Seminaarin järjestää Luonnontuotealan innovaatioverkosto (LT-INNO), joka keskittyy toimialan uusiin mahdollisuuksiin ja kokoaa luonnontuotealan verkostoja sekä ennakoi alan markkinoita ja eri toimialojen rajapintojen tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia.

Suomi kertoo vihreämmän teollisuuspolitiikan mahdollisuuksista Brysselissä

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 18.3.2014 Brysselissä seminaarin, jossa kerrotaan Suomelle tärkeiden vihreän talouden alojen tarjoamista mahdollisuuksista ja roolista eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä kehitettäessä. Oman osaamisen esittelyllä pyritään siihen, että tarjoamamme ratkaisut otettaisiin paremmin huomioon eurovaalien jälkeisen Euroopan komission agendalla ja linjauksissa

Tilaisuuden pääteemoja ovat cleantech ja biotalous sekä materiaalitehokkuus ja kestävä kaivannaisteollisuus. Eurooppa tarvitsee näiden teemojen ympärille fiksua lainsäädäntöä (smart regulation), joka parantaa eurooppalaisen teollisuuden kestävyyttä ja kilpailukykyä sekä vähentää hallinnollista taakkaa.

Cleantech on teollisuuden eri aloilla tarvittavaa teknologiaa, joka mahdollistaa puhtaamman ja ympäristöä vähemmän kuormittavan tuotannon ja tuotteet. Se palvelee kaikkia teollisuustoimialoja, kuten rakennus-, energia-, kemian, metsä-, elintarvike-, lääke-, kaivannais- tai hyvinvointiteollisuutta. Cleantech on osaamisintensiivistä teknologia- ja palveluliiketoimintaa. Sen ratkaisujen hyödyntäminen parantaa teollisuuden energia- ja materiaalitehokkuutta. Cleantechin strategisen ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi alan globaaliin kärkeen yritysten perusosaamisen sekä julkisen ja yksityisen sektorin jo tekemien innovaatiopanostuksen avulla. Suomalaisen cleantechin liikevaihto aiotaan tuplata 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

Biotalous on talouden seuraavana aaltona suuri mahdollisuus Euroopalle. Sen tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet perustuvat biomassojen viisaaseen hyödyntämiseen ja korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin. Suuria kasvumahdollisuuksia tarjoavat erityisesti metsä-, kemian-, energia- ja rakennusteollisuuden uudet tuotteet ja materiaalit, sekä näitä tukevat teknologiat ja palvelut. Suomen korkeatasoinen osaaminen ja teollinen perusta puubiomassojen hyödyntäjänä tarjoavat Euroopalle kestäviä talouden ratkaisuja. Lähiaikoina julkistettavan kansallinen biotalousstrategian mukaan Suomi on jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa biotalouden suurvalta, joka menestyy runsaiden luonnonvarojen, osaamisensa ja nykyisen teollisen perustansa ansiosta.

Materiaalitehokkuus on osa EU:ssa kehitteillä olevaa, luonnonvarojen rajallisuuteen liittyvää resurssitehokkuuspolitiikkaa. Suomen kansallinen materiaalitehokkuusohjelma valmistui jo vuoden 2013 lopussa. Sen avulla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Suomelle on tärkeää, että EU:n tulevat tarkastelu- ja mittaustavat ovat aidosti myös Suomelle sopivia ja ottavat huomioon meidän ilmastoon, maantieteeseen ja luonnonvaroihin liittyvät erityispiirteet.

Kestävä kaivannaisteollisuus ja raaka-aineiden saannin turvaaminen on eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn perusta. EU pyrkii lisäämään raaka-aineiden saantia eurooppalaisista lähteistä. Suomi edistää osaltaan kaivannaisalan kasvua, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä teknologista kehittämistä vuonna 2010 valmistuneen mineraalistrategian ja sitä täydentävän, vuonna 2013 valmistuneen kansallisen ohjelmansa mukaisesti.

Tiedote TEM:n sivuilla

Mustikalle halutaan samppanjasuoja

Metsämustikalla ja pensasmustikalla on eroa kuten kuohuviinillä ja samppanjalla. Suomen ja Ruotsin metsämustikalle puuhataan EU:n alkuperäsuojaa. Suojaus parantaisi metsämustikan asemaa ja estäisi osaltaan pensasmustikan myymistä parempilaatuisena metsämustikkana. Lue Ylen uutinen.

Kuva: Thomas Mues

Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa

Ähtärissä järjestetään Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa -seminaariin torstaina 20.3. klo 13–16.

Seminaarissa tutustutaan luonnontuotteiden käyttöön matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Aihetta valottavat puheenvuoroissaan sekä alan yrittäjät että asiantuntijat. Tapaamisen tavoitteena on nostaa esille luonnontuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia palveluissa. Seminaari edesauttaa eri alojen yrittäjien ja toimialojen välisen yhteistyön rakentumista.

Tilaisuuden kohderyhmänä ovat luonnontuotealan toimijoiden lisäksi hyvinvointi- tai matkailupalveluja tarjoavat yritykset sekä alan kehittäjät ja muut sektorin toiminnasta kiinnostuneet.

Seminaari on osa Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hanketta.

AJANKOHTA JA PAIKKA:

Torstaina 20.3.2014 klo 13:00 – 16:15
Mesikämmen, Karhunkierros 149, Ähtäri http://www.hotellimesikammen.fi/

ILMOITTAUTUMINEN:

Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin 17.3.2014 mennessä ja samalla ilmoittamaan mahdolliset erityisruokavaliot. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautumiset puhelimitse 050 382 3022 tai sähköpostitse info(at)aitoluonto.fi

OHJELMA

12:30 – 13:00 Saapuminen paikalle
13:00 – 13:10 Tervetulosanat, Juha Rutanen, LT-INNO-hanke
13:10 – 13:40 Katja Misikangas, Lapland Naturals: Luonnontuotteet Lapin palvelutarjonnassa
13:40 – 14:00 Heikki Ruha, Lehtopeat Oy: Turve hyvinvointimatkailussa
14:00 – 14:20 Kirsti Järvensivu, Ekohoitola VitaRosa: Luonnontuotteet ja ekokosmetiikka palveluyrittäjän näkökulmasta
14:20 – 14:50 Kahvi
14:50 – 15:30 Giulia Corradini, Padovan yliopisto, Italia: Luonnontuotteiden käyttökulttuuri Italiassa
15:30 – 15:50 Jaana Rintala, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, MATKO 3 -hanke: Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla
15:50 Keskustelu ja tilaisuuden päättäminen

Lisätietoja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Juha Rutanen, puh. 040 5737 568, juha.rutanen(at)helsinki.fi

Katso Yle Hämeen uutiset

Yleisötilaisuus 18.2 pääsi mukaan myös Yle Häemen uutisiin. Käy katsomassa uutinen kohdasta 05:58.

Yleisötilaisuuden esitykset

Kiitos kaikille Raatihuoneen yleisötilaisuudessa 18.2.2014 mukana olleille. Alla ovat linkit tilaisuuden esityksiin. Mikäli kysyttävää tulee tai haluat olla yhteydessä esittelijöihin, ole yhteydessä eija.tiura@kehittamiskeskus.fi. Kokeiluiden raportit ovat myös luettavissa.

- Resurssiviisaudesta menestystekijä
- Villiruoan kaupallistamismahdollisuudet
- Perinnekasveista uusia innovaatioita
- Keräilykokeilun tulokset
- Eläinavusteisen terapian tulokset
- Kanta-Häme luonnonvara-alan maakuntana
- Kestävä kylä -kokeilu
- Miten luonnonvara-alan työ jatkuu maakunnassa

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio vastaa Sitran Antti Lipon esittämään haasteeseen kuinka Hämeenlinnaan seudeusta tehdään kokeilukulttuurin mallialue maailmassa.

Alpakka ja laama, Estefany ja Ulla

Estefany poseeraa

Ilmianna resurssiviisas yritys!

Luontoinnovaatiot-hanke etsii resurssiviisaita yrityksiä, palveluita ja toimintatapoja. Viemme viestiä eteenpäin omissa kanavissamme. Ilmiantoja voi tehdä huhtikuun loppuun asti. Laita sähköpostia eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.

Resurssiviisaus tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä voidaan vähentää samalla kun hyvinvointi kasvaa. Resurssiviisaudessa on valtava bisnespotentiaalia. Tulevaisuuden tuotteet ja palvelut pitää olla resurssiviisaita ja hiilineutraaleita, jotta ne pärjäävät maailman markkinoilla.


Resurssiviisas yritys, tuote tai palvelu voi esimerkiksi liittyä seuraaviin aiheisiin:
•    Kestävien elämäntapojen edistämiseen
•    Uusiutuvaan lähienergiaan
•    Energiansäästöön
•    Tilankäytön ja materiaalikierron tehokkuuteen
•    Liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla
•    Julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen
•    Lähiruokaan ja kaupunkiviljelyyn
•    Ruokajätteen vähentämiseen
•    Paikallisiin lannoitteisiin
•    Jakamistalouteen eli resurssien yhteiskäyttöön
•    Paikallisuuden ja ekotehokkuuden parantamiseen
•    Tilatehokkuuden parantamiseen
•    Lähimatkailuun
•    Jätteen vähentämiseen ja hyötykäyttöön yritysten kesken

Kokeiluiden tulokset ovat valmiita!

Ensimmäiset Luontoinnovaatiot-hankkeen kokeilut ovat valmistuneet. Tulokset julkaistaan tänään 18.2 Raatihuoneella pidettävässä tilaisuudessa klo 17 alkaen. Voit tutustua kokeiluiden raportteihin alla olevista linkeistä. Julkaisemme vielä jokaisesta kokeilusta erikseen  lyhyen koosteen  myöhemmin.

• Villiruoan kaupallistamismahdollisuudet Kanta-Hämeessä
• Perinnekasvit Kanta-Hämeessä, esiintyminen ja käyttömahdollisuudet
• Kanta-Hämeen perinnekasvillisuutta
• Keräilykokeilun tulokset
• Eläinavusteisen toiminta-/terapiakokeilun tulokset
• Kanta-Häme luonnonvara-alan maakuntana

Kerro mitä mieltä olet näistä? Annamme myös lisätietoja ja ohjaamme eteenpäin oikealla asiantuntijalle aiheisiin liittyen.

Resurssiviisaita uutisia

Sitra on julkaissut ensimmäisen Resurssiviisaat uutiset -uutiskirjeen. Voit tilata sen tästä. Uutiskirjeessä kerrotaan esimerkiksi Jyväskylässä toteutetuista resurssiviisaista kokeiluista ja millaisia myönteisiä vaikutuksia niillä on ollut.  Uutiskirjeessä on myös ajatuksia siitä, mitä kunnat tuumaavaat ajatuksestä ja mitä hyötyä siitä on niille. Mukaan on myös näkymiä tulevaisuuden innovaatioihin!

Tervetuloa kaikille avoimeen Luontoinnovaatiot-tilaisuuteen

Luontoinnovaatiot-hanke järjestää kaikille avoimen iltatilaisuuden 18.2 klo 16.30-20 Hämeenlinnan Raatihuoneella.. Tilaisuudessa kerromme myös mitä resurssiviisaus on ja miten kaupunki, sen asukkaat sekä yritykset voivat hyötyä siitä. Julkaisemme myös hankkeessa toteutettujen kokeiluiden tulokset, joten uusia bisneideoita on luvassa. Paikalla vastaanottamassa ja tavattavissa ovat myös Ylitalon alpakat!

Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumista 16.2 mennessä. Voit ilmoittautua tämän linkin kautta: bit.ly/luonto tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi, p. 050 539 9111

Tilaisuus on maksuton. Lämpimästi tervetuloa!

Lähimetsästä löytyvä supermarja voi ehkäistä lihavuutta ja diabetestä

Kotoinen puolukka saattaa tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan olla hyödyksi torjuttaessa liikalihavuutta ja diabetestä.  Lue Iltasanomien uutinen asiasta.

Popsi popsi puolukkaa!
Kuva: Jonas Bergsten

Maatiaisolut säilyttää humalan geenit

Miltä maistuu umpisuomalainen maatiaisolut? Hennolta ja koivuiselta, kuten Kuninkaankartanon Panimon Suoma. Sen aromi on peräisin humalakasveista, jotka kuuluvat MTT:n kasvigeenivarojen säilytysohjelmaan. Hämeen ammattikorkeakoulun eli HAMK:n Mustialan yksikössä ylläpidetään kahdeksaa vanhaa suomalaista maatiaishumalakantaa. Vastineeksi koulun alaisuudessa toimiva pienpanimo voi hyödyntää geenivarahumalaa oluenvalmistuksessa. Lue lisää aiheesta.

Hämeenlinnan Engelinrantaan hulevesiselvitys

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen hulevesiselvitys on valmistunut osana Innoparkin K-EASY hanketta. Hulevesiselvityksen tarkoituksena oli laatia Engelinrannan kaava-alueelle kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, innovatiivisia ja ekologisia menetelmiä sisältävä hulevesiselvitys. Hulevesiselvitystä tehtiin organisaatiorajat ylittävästi ja eri toimijoiden osaamista hyödyntäen. Hulevesiraportin laativat Rambollin konsultit yhteistyössä Etelärata Oy:n, Hämeenlinnan kaupungin, HAMKin, Hämeenlinnan Veden ja Innopark Programmesin työntekijöiden kanssa.

Hulevesien johtaminen, viivyttäminen, imeyttäminen ja mahdollinen varastointi ennen vesistöön johtamista vaikuttavat merkittävästi aluesuunnitteluun. Tulevaisuudessa monimuotoista asumista sisältävän alueen halutaan liittyvän saumattomasti nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja noudattavan kestävän kehityksen periaatteita. Hulevesien hallinnan huolellinen suunnittelu on osa tätä laajempaa kokonaisuutta.

Suunnittelualue on pääosin kaupunkimaista aluetta, jonka hulevedet kulkevat hulevesiverkossa. Alueella on erityisiä tulvariskikohteita, jotka ovat tulvineet jo vuosia, erityisesti nykyinen Engelinrannan alue sekä viereiset Paasikiventie ja linja-autoaseman pysäköintialue tulvivat toistuvasti rankkasateella.

Suunnittelualue jaettiin selvitystä tehdessä kolmeen osa-alueeseen: Paasikiventien pohjoispuolella olevaan osaan, Paasikiventien katualueeseen sekä Engelinrannan alueeseen. Osa-alueilla on erotettu laadultaan erilaisina hulevesijakeina kattovedet, liikennöityjen päällystettyjen alueiden hulevedet sekä muiden päällystettyjen alueiden hulevedet. Selvityksessä on määritelty hallinta- ja käsittelytavoitteet sekä kuvattu suositeltavia huleveden hallintamenetelmiä ja niille hallintamenetelmäketjuja.

Jatkosuunnittelulle selvityksessä nostettiin esille huomioitavina asioina mm. alueen topografia, geotekniset ominaisuudet, maanalaiset johtolinjat ja tulvareitit sekä hulevesijärjestelmän toiminnan ja ylläpidon vastuut.

Lue hulevesiselvitys kokonaisuudessaan.

Helsingin yliopisto lisää tutkimusyhteistyötä Kanta-Hämeessä

Helsingin yliopisto, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto ovat tänään allekirjoittaneet
yhteistyösopimuksen, joka lisää tutkimusyhteistyötä luonnonvara-aloilla.
– Solmittava sopimus tukee Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin tahtotilaa tehdä
maakunnasta kestävän kehityksen, luonnonvara-alan ja biotalouden vahva osaamiskeskittymä.
Tuloksena tavoitellaan uusien yritysten, työpaikkojen ja innovaatioiden
synnyttämistä eräällä tulevaisuuden kasvualalla, toteaa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
Hämeenlinnasta.

– Uskon, että käytännön yhteistyö sopimukseen perustuen hyödyttää konkreettisesti sekä
Kanta-Hämeen maakuntaa että Helsingin yliopistoa. Tarkoituksemmehan on koota yhteen
alueemme merkittäviä luonnonvara-alan tutkimus- ja muita toimijoita sekä pyrkiä
hyödyntämään eri rahoitusvälineitä, kuten EU:n rakennerahastoja ja puiteohjelmia, arvioi
Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina.

Opiskelijoille uusia mahdollisuuksia

Helsingin yliopisto tiivistää yhteistyötään muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun
kanssa luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksessa ja opetuksessa. Yliopisto omistaa
Lammilla biologisen aseman, jonka käytön se uskoo sopimuksen myötä laajenevan.
– Voimme jatkossa käyttää samoja tutkimuslaitteistoja ja järjestää yhteisiä kursseja.
Myös opettajat voivat välillä kouluttaa toisessa oppilaitoksessa, sanoo Lammin
biologisen aseman johtaja Janne Sundell.

Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto arvioivat, että sopimus lisää asiantuntijatehtävien
määrää sekä Helsingin yliopiston näkyvyyttä Kanta-Hämeessä.

Lisätietoja
kehittämispäällikkö Janne Sariola, Helsingin yliopisto, 09 191 23103 tai 040-563 9895
johtaja Janne Sundell, Lammin biologinen asema, 09 191 40671 tai 050-415 1723
kehitysjohtaja Tarja Majuri, Hämeenlinnan kaupunki, 03 621 2656
maakuntajohtaja Timo Reina, Hämeen liitto, 040-555 8458

Maailmalla uhkaa ankara pula - kaikesta!

A-studio on käynyt läpi erilaisia tulevaisuustutkijoiden laatimia skenaarioita siitä, mihin maailma on menossa. Suurin osa näistä selvityksistä arvioi maailman tilaa vuonna 2030. Siihen on vain 16 vuotta.

Ensimmäisenä A-studiossa käsiteltiin yhtä tulevaisuuden megatrendiä, resurssipulaa. Voit katsoa jakson kuukauden ajan Yle Areenasta. Alla muutamia teesejä, voit lukea koko jutun Ylen sivuilta.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet rajusti viime vuosin. Keskeisten raaka-aineiden hinnat laskivat yhtäjaksoisesti lähes 100 vuotta. Mutta 2000-luvun alussa tapahtui dramaattinen käänne, globaalitalous ja Kiinan nousu muuttivat kaiken. Hinnat kääntyivät rajuun nousuun.

Vuoteen 2030 mennessä maailman keskiluokka yli kaksinkertaistuu, tutkijoiden arvioiden mukaan keskiluokkaan nousee 2–3 miljardia uutta ihmistä. Samalla kun Euroopan osuus maailman taloudesta supistuu, pienenee myös kykymme ostaa niukkenevia resursseja maailmanmarkkinoilta. Euroopassa on puutetta energian lisäksi esimerkiksi monista huipputeknologian vaatimista harvinaisista metalleista.

Taloushistorioitsijat ovat hahmottaneet teollisuusyhteiskunnan kehityksessä pitkän aikavälin, eli noin 40–60 vuoden syklejä, niin sanottuja Kondratieffin syklejä. Kussakin syklissä on ollut pääteknologia, joka on ajanut kehitystä eteenpäin, kuten höyrykone, rautatie, öljy ja autoteollisuus. Viimeisimmän syklin suurin moottori oli tietotekniikka. Erityisasiantuntija Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.uskoo, että seuraavan syklin suurena veturina toimivat resurssien käyttöä tehostavat teknologiat.

Varsin pelottavalta vaikuttaa kuitenkin se, että ensimmäisenä maailmaa uhkaa pula kaikkein tärkeimmistä tuotteista, eli ruuasta ja vedestä. Haluatko tehdä rahaa: osta maatila! Myös monet sijoittajat ovat havainneet tulevan resurssipulan.

Jotkut tulevaisuuden tutkijat uskovat kuitenkin, että teknologian nopea kehitys ratkaisee myös resurssipulaongelmat. Mutta luonnonvarojen tehokkaampi käyttö ei etene, jollei siihen kannata panostaa.

Monissa tulevaisuusarvioinneissa on kiinnitetty huomiota siihen, että vakavampi ongelma kuin erilaisten raaka-aineiden suoranainen loppuminen on se, että planeetta ja ihmiset eivät enää tahdo kestää niitä kustannuksia, joita uusien resurssien käyttöönotto maksaa. Esimerkiksi öljy ei ole varsinaisesti loppumassa, mutta sen tuottaminen käy koko ajan hankalammaksi, niin dollareissa kuin luontoarvoissa mitattuna.

Ja mikäli ilmastonmuutosta halutaan hillitä, suurinta osaa jäljellä olevista fossiilisista polttoaineista ei yksinkertaisesti pitäisi käyttää. Wileniuksen mielestä maapallon absoluuttiset rajat alkavat monessa kohdin jo tulla vastaan, on aika toimia.

Tästä vuoteen 2014, resurssiviisasta ja luontoa kunnioittavaa vuotta kaikille!