Suomi maailman kärkeä soiden ennallistamisessa

Metsähallitus on palauttanut jo 20 000 hehtaaria suomaata takaisin luonnolliseen tilaan. Suot palautuvat hitaasti, mutta monet kosteassa viihtyvät lajit ovat jo palanneet vanhoille seuduilleen. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi soiden suojelusta on hyötyä ilmastotyössä, sillä luonnollisten soiden turvekerros sitoo tehokkaasti hiiltä ympäristöstä. Lue Ylen uutisesta lisää.

Kapearakkolevä on Itämeren metsä

Itämeri on monella tapaa poikkeuksellinen meri, mutta yksi sen elintärkeistä lajeista, kapearakkolevä, puuttuu kaikista muista maailman meristä. Se on merelle yhtä tärkeä kuin metsä maalle. Lue lisää.

Sieniä poimimalla voi tienata satoja euroja päivässä

Suomen metsistä poimitaan vuosittain sieniä vain 1-2 prosenttia siitä määrästä, kuinka paljon sieniä olisi poimittavissa. Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen kannustaakin ihmisiä sienestämään, sillä niissä piilee valtava kaupallinen mahdollisuus. Sieniä voi kaupata suoraan kauppoihin ja ravintoloihin, mutta tukkuostajat myös tiedottavat haluavansa ostaa sieniä. Monet ostajat tosin toivovat kerääjiltä poimijakoulutusa turvallisuuden vuoksi. Lue Ylen uutinen.

Ilmastonmuutos nostaa teräsrakentamisen arvoa

Hämeenlinna haluaa teräsrakentamisen huippuyksiköksi. Tarkoituksena on houkutella kaupunkiin uusia teräsrakentamisalan yrityksiä ja vahvistaa nykyisiä. Parhaimmillaan hanke tuo Hämeenlinnan seudulle myös kymmeniä uusia työpaikkoja. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Janne Salminen uskoo uuteen konseptiin.

- Keskeisimmät visiot liittyy megatrendeihin, iso I eli ilmastonmuutos, siihen liittyvä energiatehokkuus, energiansäästö ja materiaalitehokkuus, asumiseen liittyvät ja sitä helpottavat integroidut ratkaisut taloautomaatiosta alkaen. Voi olla aurinkoenergiaa, keräimiä, maalämpöä, jotka voitaisiin elementtejä rakennettaessa paremmin integroida metallisiin rakenteisiin.

Lue lisää.

Maapallon luonnonvarat ovat loppuneet tältä vuodelta

Maapallo on elänyt eilisestä keskiviikosta lähtien velaksi. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut neljässä vuodessa reilulla kuukaudella.

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun 20. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut nopeasti, sillä 1970-luvun alkupuolella kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä.

Vielä vuonna 2009 ylikulutuspäivä koitti syyskuun lopussa, nyt luonnonvarat loppuvat jo elokuussa.

Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.

- Suomalaiset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä todella paljon asumis-, liikkumis- ja ruokavalinnoillaan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.

Rohwederin mukaan tehokkaita keinoja pienentää hiilijalanjälkeä on esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja asuintilojen lämpötilan laskeminen, naudanlihan syönnin puolittaminen ja pyöräily autolla ajamisen sijasta. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana kun taas ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.

Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta.

Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.



Lähde:Yle uutiset

Särjen syönti on ekoteko

Moni irvistää särjelle, mutta aivan suotta. Muun muassa Suomen kalastajien keskusjärjestö muistuttaa, että särjen syönti on lähestulkoon ympäristöteko. Oikein käsiteltynä särki ei ole roskakala. Maatalousvaltaisessa Suomessa särki oli yleinen talouskala. Lue Ylen jutusta lisää ja katso myös video särjen käsittelystä.

Luonnonvarojen kestävä käyttö -työpaja

Etelä-Suomen maakunnat (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) hakevat lisää elinvoimaa luonnonvara-alasta. Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuuden liiketoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvara-ala tarjoaa uusia innovaatiomahdollisuuksia, lisäarvoa ja kilpailuetua kaikille toimialoille. Miten näitä voisi hyödyntää maakuntien näkökulmasta?

Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.

Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.

Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.

Tulostettava kutsu ja ohjelma

Lämpimästi tervetuloa!

OHJELMA

9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?

Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen

10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti

Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita

10.45 Kyselystä kummunnutta

Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus

11.15 Lounas

12.00 Pajattelua

1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o    Kanta-Häme
o    Päijät-Häme
o    Uusimaa

13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o    luontoinnovaatiot
o    luonnonvaraosaaminen
o    luonnonvara-ala

14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?

15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua

16.00 Tilaisuus päättyy   

Kanta-Hämeen maakunnasta luonnonvara-alan edelläkävijä

Kantahämäläiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.) suosivat lähiruokaa. Anttilalle maistuvat kaikki lähituotteet, Grahn-Laasonen kertoo katsovansa aina tarkkaan mistä ruoka on peräisin, ja Koskinen on mieltynyt erityisesti Tuulosrievän tekemään ruisleipään. Kaikki kolme lupaavat tukea lähiruoan aseman vahvistamista maakunnassa. Luonnonvara-alaa yleensä he pitävät yhtenä maakuntamme vahvuutena. Poliitikot kertoivat ajatuksiaan Elomessuilla keskustelutilaisuudessa, joka kuuluu Kehittämiskeskus Oy Hämeen tänä vuonna järjestämään luonnonvara-alan piknik-sarjaan. Näkökulmana oli luonnonvara-alan merkitys tulevaisuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.

Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.

Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.

Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.

Kuva: Lea Karmala

Kanta-Hämeestä lähiruokaa uusmaalaisille
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.

Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.

Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.

Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.

Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.

Mesimarjaa ja mustikkaa - marjat ovat nyt kovassa nosteessa

Mesimarjan kasvatusta kokeillaan automatisoiduissa torneissa. Keinotekoisilla kasvuoloilla tutkitaan, voidaanko pienellä pinta-alalla tuottaa suurikokoista ja makeaa mesimarjaa. Hankalasti ja hitaasti poimittavasta mesimarjasta on pulaa koko Suomessa uutisoi Yle. Mesimarjaa saadaan Suomessa keskimäärin 3 000 kiloa vuosittain. Viljelyssä sitä oon vain noin 2-4 hehtaaria, eikä hienoaromista marjaa riitä aina edes valtiovieraille tai Helsingin huippuravintoloihin. Lue Ylen uutisista

Kuva:Yle

Lapin mustikkaa viedään japanilaisille pillereiksi
Suomesta viety mustikka syödään Japanissa jauhokapseleina silmäsairauksiin. Muun muassa Lapissa marjoja ostava Polarica vie keskimäärin noin kolmanneksen ostetusta mustikasta Aasiaan. Aasiassa mustikasta jalostetaan lähes yksinomaan Japanin markkinoille tarkoitettuja antosyaanipillereitä, joiden uskotaan parantavan muun muassa hämäränäköä. Lue Ylen uutinen mustikan hyödyistä. Yle uutisoi myös puolukan viljelystä menneellä viikolla.

Kuva Yle

Karttamerkinnät parhaista marjojen ja sienten kasvupaikoista
Metsäntutkimuslaitos aikoo merkitä karttoihin metsämarjojen ja sienten kasvupaikkoja madaltaakseen marjojen poimintaan ryhtymisen kynnystä. Kainuussa Metsäkeskus kokeili vastaavaa jo vuonna 2006, mutta netissä ollut marjakartta on myöhemmin lakkautettu. Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo kertoo, että palvelua suunnataan ennen kaikkea kaupunkilaisille, jotka ovat toivoneet karttapalvelua. Salon mukaan karttojen ylläpito vaatii harjoittelua. Hän uskoo myös, että Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistyttyä Luonnonvarakeskukseksi saadaan karttahankkeenkin taakse "leveämmät hartiat". 

Puolukan viljely on helppoa ja tuottaa hurjia tuloksia

Tutkimusten perusteella puolukan viljely tuottaa moninkertaisesti luonnosta kerättyyn puolukkasatoon verrattuna. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Henri Vanhasen mukaan Suomessa olisi täysi valmius siirtyä tuottavampaan mustikan ja puolukan viljelyyn Amerikan malliin. Miten puolukkaa voitaisiin vieljellä Suomessa tehokkaasti? Käy lukemassa Ylen uutinen.

Kuva: Yle