Villiruoan kaupallistamismahdollisuudet
Villiruoka on maukasta, ekologista, ravinteikasta, perinteisistä suomalaisista raaka-aineista valmistettua ja eksoottistakin. Se on luonnosta saatua, luonnollisesti kasvanutta ruokaa kuten yrtit, villivihannekset, marjat, sienet, kala ja riista. Suomen luonnossa on valtava määrä täysin luonnonmukaisia raaka-aineita, joita ei ole hyödynnetty. Villiruoka voitaisiin yhdistää kansainvälisissä mielikuvissa Suomeen ja luoda huomattavasti nykyistä enemmän uutta yritystoimintaa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT toteutti selvityksen villiruoan kaupallistamismahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. MTT:n tekemä selvitys osoitti, että Kanta-Hämeessä on vain vähän kaupallista, villiruokaan liittyvää liiketoimintaa. Villiruokaa kyllä hyödynnetään, mutta se tapahtuu pitkälti ei-kaupallisesti virkistystoimintana. Tutkimuksessa esitetään neljää toimenpidettä, joilla kaupallistamismahdollisuudet lisääntyvät. Lue selvitys
Perinnekasvien käytön mahdollisuudet Kanta-Hämeessä
MTT toteutti myös selvityksen perinnekasvien käytön mahdollisuuksista Kanta-Hämeessä. Maakunnasta löytyy selvityksen mukaan runsaasti hyviä, perinteisiä maatiaislajikkeita ja koristekasveja. Kantahämäläisten kartanoiden puutarhojen perinnekasvillisuuden löytäminen, entistäminen ja esittely historiaan liittyvine tarinoineen olisivat houkuttelevia nykyajan paikallisuutta arvostavalle matkailijalle. Perinnekasveilla voidaan tuoda maakunnan matkailuun ja yritystoimintaan paikallista arvoa. Lue selvitys.
Keräilytalouskokeilu
Keräilytalouskokeilun tavoitteena oli löytää liiketoimintamahdollisuuksia keräilytuotteista ja metsien sivuvirrasta. Kokeilu toteutettiin Lopella. Keräilykokeilun alkuselvityksessä konsultoitiin keräilytalouden sekä tukkukaupan asiantuntijoita massakeräilyyn ja tuotantoon sopivista tuotteista sekä keräilyn mallinnuksesta. Kokeilun aikana onnistuttiin tuomaan esille luonnon materiaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä sekä selvittämään toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä. Kokeilu herätti uusia ideoita ja ajatuksia ja tuotteita. Se onnistui selvittämään myös alueellista kysyntää. Kokeilun aikana ei saatu merkittävässä määrin käynnistettyä luonnonmateriaalien keruutoimintaa. Useita henkilöitä kuitenkin ilmoitti kiinnostuksensa keruuta tai jatkojalostamista kohtaan. Lue selvitys.
Eläinavusteinen toiminta/terapiakokeilu
Eläinterapia/-toimintakokeilun tavoitteena oli testata eläinten käytön liiketoimintamahdollisuudet hyvinvointialalla. Kokeilun toteutti Tmi Tuomo Ylitalo, jolla on terapiatoimintaan koulutettuja alpakoita. Kokeilu toteutettiin Ahveniston virkistysalueella. Ensimmäisten toimintapäivien aikana asiakkaina olivat Kanta-Hämeen keskussairaalan mielenterveyskuntoutujat. Tulokset olivat positiivisia ja myöhemmin kokeilua laajennettiin mm. kouluryhmiin, joista saadut tulokset tukivat myös eläinten käytön liiketoimintapotentiaalia hyvinvointisektorilla. Eläinterapia/-toimintakokeilu herätti valtakunnallistakin kiinnostusta. Lue selvitys.
Kestävä kylä -kokeilu
Kestävä kylä -kokeilu toteutettiin yhteistyössä Proa Agrian HUE-hankkeen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Päävastuu toteutuksesta on HUE-hankkeella. Kesäkuun 2014 aikana kylille laadittiin toimintasuunnitelmat ja syksyllä 2014 HUE-hanke laatii kestävän kylän -toimintamallin, joka on hyödynnettävissä kaikissa kylissä. Lisätietoa.
Täplärapukannat ja keräilyn organisointi Kanta-Hämeessä 2014
Rapu-kokeilussa selvitettiin Kanta-Hämeen täplärapukantojen runsaus ja mahdollisen keräilyrenkaan tai vastaavan perustaminen ravustajien ja loppukäyttäjien välille. Selvitystyön perusteella täplärapukantojen tila Kanta-Hämeessä on suurempien järvien osalta kohtuullinen. Tällä hetkellä myös ravintolat ja yksittäiset asiakkaat saavat omien kanaviensa kautta riittävästi rapuja käyttöönsä. Helsingin yliopiston kehittämä Apaja-kalahuutokauppa internetissä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto rapujen toimittamiseen. Huutokaupassa myydään kotimaista kalaa sekä mereltä että sisämaan järvistä. Apaja auttaa kalastajia kalan myynnissä ja kasvattaa kalastajan osuutta kalan hinnassa. Selvityksen teki Hämeen Kalatalouskeskus Lue selvitys.
Kestävä kylä -kokeilu
Kestävä kylä -kokeilu toteutettiin yhteistyössä Proa Agrian HUE-hankkeen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Päävastuu toteutuksesta on HUE-hankkeella. Kesäkuun 2014 aikana kylille laadittiin toimintasuunnitelmat ja syksyllä 2014 HUE-hanke laatii kestävän kylän -toimintamallin, joka on hyödynnettävissä kaikissa kylissä. Lisätietoa.
Täplärapukannat ja keräilyn organisointi Kanta-Hämeessä 2014
Rapu-kokeilussa selvitettiin Kanta-Hämeen täplärapukantojen runsaus ja mahdollisen keräilyrenkaan tai vastaavan perustaminen ravustajien ja loppukäyttäjien välille. Selvitystyön perusteella täplärapukantojen tila Kanta-Hämeessä on suurempien järvien osalta kohtuullinen. Tällä hetkellä myös ravintolat ja yksittäiset asiakkaat saavat omien kanaviensa kautta riittävästi rapuja käyttöönsä. Helsingin yliopiston kehittämä Apaja-kalahuutokauppa internetissä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto rapujen toimittamiseen. Huutokaupassa myydään kotimaista kalaa sekä mereltä että sisämaan järvistä. Apaja auttaa kalastajia kalan myynnissä ja kasvattaa kalastajan osuutta kalan hinnassa. Selvityksen teki Hämeen Kalatalouskeskus Lue selvitys.
 |
| Kuva: David Perez |
Resurssiviisaan maatilan tarkastelussa laadittiin selvitys siitä mitä resurssiviisaalla maatilalla tarkoitetaan. Selvitykseen on kerätty konkreettisia keinoja, joilla voidaan edistää resurssiviisautta, kestävää kehitystä sekä kilpailukykyä eläin- ja kasvitiloilla. Kasvitilojen toimenpiteet ovat luonnollisesti usein hyödynnettävissä myös eläintiloilla. Esiin nostettujen toimenpiteiden avulla maatilat voivat parantaa maan rakennetta ja ravinteiden käyttöä ja sitä kautta peltojen satotasoja, vähentää lannoituksen määrää ja teollisesti valmistettujen lannoitteiden käyttöä, tehostaa energiankulutusta ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöä, vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja näin edistää toimintansa resurssiviisautta. Selvityksen teki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Lue selvitys.
Kanta-Häme luonnonvara-alan maakuntana
Lisäksi Luontoinnovaatiot-hankkeessa toteutettiin selvitys Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Selvityksessä on kuvattu mm. Kanta-Hämeen vahvuuksia ja tarkasteltu mahdollisia innovaatioaihioita. Selvityksen toteutti MDI. Lue selvitys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti