Uusi argumenttipankki lähiruoan ekologisista vaikutuksista on julkaistu. ietoa kaipaavat niin kuluttajat kuin ruoan tuottajat. Lähiruoasta kuluttajille muodostuneet mielikuvat ja odotukset sekä todellisuus eivät täysin kohtaa, minkä vuoksi lähiruokaa koskevan tietopohjan, argumentaation ja mielikuvan välinen kuilu on saatava umpeen.
Argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan ekologisia kestävyystekijöitä omassa toiminnassaan. Argumenttipankki on tuotettu Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeessa, ja se sisältää nykytiedon mukaan tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit. Lisäksi esitteessä on tuotu esiin kestävyyden sosioekonomisia osa-alueita.
Argumenttipankki tarjoaa myös perusteet lähiruokayritysten lähiruokaa koskevan viestinnän ja markkinoinnin tarpeisiin. Argumentit on tuotettu sekä yrittäjiä että kuluttajia palvelevaksi. Selvityksen yksityiskohtaisempi kuvaus julkaistaan verkossa MTT:n tutkimusraporttina kesällä 2014. Argumenttipankin laadinnan yhteydessä tietoja kerättiin 14 eri lähiruokaketjusta neljällä eri alueelta Suomessa. Lähiruokaketjuista edustettuina olivat kasvistuotteista ruisleipä-, hernerouhe-, härkäpapurouhe-, peruna-, porkkana-, salaatti-, mustaherukkamehu- ja hunajatuoteketjut sekä eläintuotteista hirvenlihasäilyke-, naudanliha- ja tuorejuustotuoteketjut. Tuoteketjuihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri. Argumenttipankki muodostettiin tuoteketjujen arvioinnista saatujen käytännön kokemusten ja tulosten sekä asiantuntijatiedon perusteella.
Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jyväskylän sekä Hämeen ammattikorkeakoulu.
Argumenttipankki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti