Suomi kertoo vihreämmän teollisuuspolitiikan mahdollisuuksista Brysselissä

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 18.3.2014 Brysselissä seminaarin, jossa kerrotaan Suomelle tärkeiden vihreän talouden alojen tarjoamista mahdollisuuksista ja roolista eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä kehitettäessä. Oman osaamisen esittelyllä pyritään siihen, että tarjoamamme ratkaisut otettaisiin paremmin huomioon eurovaalien jälkeisen Euroopan komission agendalla ja linjauksissa

Tilaisuuden pääteemoja ovat cleantech ja biotalous sekä materiaalitehokkuus ja kestävä kaivannaisteollisuus. Eurooppa tarvitsee näiden teemojen ympärille fiksua lainsäädäntöä (smart regulation), joka parantaa eurooppalaisen teollisuuden kestävyyttä ja kilpailukykyä sekä vähentää hallinnollista taakkaa.

Cleantech on teollisuuden eri aloilla tarvittavaa teknologiaa, joka mahdollistaa puhtaamman ja ympäristöä vähemmän kuormittavan tuotannon ja tuotteet. Se palvelee kaikkia teollisuustoimialoja, kuten rakennus-, energia-, kemian, metsä-, elintarvike-, lääke-, kaivannais- tai hyvinvointiteollisuutta. Cleantech on osaamisintensiivistä teknologia- ja palveluliiketoimintaa. Sen ratkaisujen hyödyntäminen parantaa teollisuuden energia- ja materiaalitehokkuutta. Cleantechin strategisen ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi alan globaaliin kärkeen yritysten perusosaamisen sekä julkisen ja yksityisen sektorin jo tekemien innovaatiopanostuksen avulla. Suomalaisen cleantechin liikevaihto aiotaan tuplata 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

Biotalous on talouden seuraavana aaltona suuri mahdollisuus Euroopalle. Sen tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet perustuvat biomassojen viisaaseen hyödyntämiseen ja korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin. Suuria kasvumahdollisuuksia tarjoavat erityisesti metsä-, kemian-, energia- ja rakennusteollisuuden uudet tuotteet ja materiaalit, sekä näitä tukevat teknologiat ja palvelut. Suomen korkeatasoinen osaaminen ja teollinen perusta puubiomassojen hyödyntäjänä tarjoavat Euroopalle kestäviä talouden ratkaisuja. Lähiaikoina julkistettavan kansallinen biotalousstrategian mukaan Suomi on jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa biotalouden suurvalta, joka menestyy runsaiden luonnonvarojen, osaamisensa ja nykyisen teollisen perustansa ansiosta.

Materiaalitehokkuus on osa EU:ssa kehitteillä olevaa, luonnonvarojen rajallisuuteen liittyvää resurssitehokkuuspolitiikkaa. Suomen kansallinen materiaalitehokkuusohjelma valmistui jo vuoden 2013 lopussa. Sen avulla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Suomelle on tärkeää, että EU:n tulevat tarkastelu- ja mittaustavat ovat aidosti myös Suomelle sopivia ja ottavat huomioon meidän ilmastoon, maantieteeseen ja luonnonvaroihin liittyvät erityispiirteet.

Kestävä kaivannaisteollisuus ja raaka-aineiden saannin turvaaminen on eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn perusta. EU pyrkii lisäämään raaka-aineiden saantia eurooppalaisista lähteistä. Suomi edistää osaltaan kaivannaisalan kasvua, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä teknologista kehittämistä vuonna 2010 valmistuneen mineraalistrategian ja sitä täydentävän, vuonna 2013 valmistuneen kansallisen ohjelmansa mukaisesti.

Tiedote TEM:n sivuilla

Helsingin yliopisto lisää tutkimusyhteistyötä Kanta-Hämeessä

Helsingin yliopisto, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto ovat tänään allekirjoittaneet
yhteistyösopimuksen, joka lisää tutkimusyhteistyötä luonnonvara-aloilla.
– Solmittava sopimus tukee Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin tahtotilaa tehdä
maakunnasta kestävän kehityksen, luonnonvara-alan ja biotalouden vahva osaamiskeskittymä.
Tuloksena tavoitellaan uusien yritysten, työpaikkojen ja innovaatioiden
synnyttämistä eräällä tulevaisuuden kasvualalla, toteaa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
Hämeenlinnasta.

– Uskon, että käytännön yhteistyö sopimukseen perustuen hyödyttää konkreettisesti sekä
Kanta-Hämeen maakuntaa että Helsingin yliopistoa. Tarkoituksemmehan on koota yhteen
alueemme merkittäviä luonnonvara-alan tutkimus- ja muita toimijoita sekä pyrkiä
hyödyntämään eri rahoitusvälineitä, kuten EU:n rakennerahastoja ja puiteohjelmia, arvioi
Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina.

Opiskelijoille uusia mahdollisuuksia

Helsingin yliopisto tiivistää yhteistyötään muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun
kanssa luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksessa ja opetuksessa. Yliopisto omistaa
Lammilla biologisen aseman, jonka käytön se uskoo sopimuksen myötä laajenevan.
– Voimme jatkossa käyttää samoja tutkimuslaitteistoja ja järjestää yhteisiä kursseja.
Myös opettajat voivat välillä kouluttaa toisessa oppilaitoksessa, sanoo Lammin
biologisen aseman johtaja Janne Sundell.

Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto arvioivat, että sopimus lisää asiantuntijatehtävien
määrää sekä Helsingin yliopiston näkyvyyttä Kanta-Hämeessä.

Lisätietoja
kehittämispäällikkö Janne Sariola, Helsingin yliopisto, 09 191 23103 tai 040-563 9895
johtaja Janne Sundell, Lammin biologinen asema, 09 191 40671 tai 050-415 1723
kehitysjohtaja Tarja Majuri, Hämeenlinnan kaupunki, 03 621 2656
maakuntajohtaja Timo Reina, Hämeen liitto, 040-555 8458

Villiruuassa pilee miljoonabisnes

Villiruoka on viime aikoina ollut paljon esillä mediassa. Villiruoka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja siinä piilee miljoonabisnes. Suomen luonnossa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi viljelyn puolella, joita esimerkiksi MTT tutkii parhaillaan Luontoinnovaatiot-hankkeen kokeilussa, mutta myös jatkojalostuksessa. Lue lisää aiheesta Turun Sanomien ja Forssan Sanomien jutuista.

Biotalous korostuu kestävän kasvun uusiutuvana lähteenä

Tulevaisuudessa talouden kasvu on pystyttävä tuottamaan merkittävsti nykyistä pienemmällä ympäristökuormalla, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.Vihreä kasvu perustuu mm. resurssitehokkuuteen ja perinteisen teollisuuden vihertymiseen. Myös uudet vihreää taloutta palvelevat yritykset ja liiketoimintamallit synnyttävät kasvua. Vihreän talouden nousua vauhdittavat maailmanluokan haasteet, väestön nopea kasvu, luonnonvarojen ehtyminen, energiakäytön lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Biotalous tuottaa jo nyt 53 miljardia euroa ja oikein toimimalla biotaloudesta voi tulla jopa tärkein kasvualueemme. Lue hauholaisen ministerin koko kirjoitus, joka julkaistiin Vierailija-palstalla 30.8.2013.