Nyt sitä saa - nimittäin kaasua tankkiin

Suomen uusin kaasuauton tankkauspiste on avattu Kanta-Hämeeseen. Forssassa tehdään kaasua autoihin biojätteestä, ja Kiimassuon tankkausaseman kaasu riittää noin kymmenen auton päivittäiseen tankkaukseen. Tankattavia ei ainakaan aluksi ole ruuhkiksi asti, sillä Suomessa on vasta vajaat 2 000 kaasuautoa. Määrän arvellaan kasvavan kaasun hinnan ja ympäristöystävällisyyden takia. Polttoaine on forssalaista. Se on tehty teollisuudesta, kaupoista ja kodeista peräisin olevasta elintarvikejätteestä ja puhdistamolietteestä
– Biokaasu tehdään meillä jätteistä. Meille tulee erilliskerättyä biojätettä asumisesta, teollisuudesta, kaupasta ja sen lisäksi tulee erilaisia lietteitä, puhdistamolietteitä, elintarviketeollisuudesta erilaisia massoja, että se on sataprosenttisesti jätemateriaalista, kertoo Envor Groupin toimitusjohtaja Mika Laine.

Lue lisää Ylen uutisesta .

Valmista oma keinopesä pölyttäjille!

Tee oma keinopesä pölyttäjille. Videossa näytetään mallia pesän tekoon. Samalla oma puutarhasi tai kasvimaasi hyötyy lentelijöistä.

Vihreä vallankumous

Lahdessa tehdään vihreää ja viihtyisää vallankumousta perustamalla kaupunkiviljelmiä ja nostamalla roskat mmasta. Nuoret näyttävät esimerkkiä, johon jokainen voi tarttua. Kaupunkiviljelmät ovat suosittuja myös Helsingissä. Lue koko juttu (Lapsen maailma 6-7/2013)

Kapearakkolevä on Itämeren metsä

Itämeri on monella tapaa poikkeuksellinen meri, mutta yksi sen elintärkeistä lajeista, kapearakkolevä, puuttuu kaikista muista maailman meristä. Se on merelle yhtä tärkeä kuin metsä maalle. Lue lisää.

Sieniä poimimalla voi tienata satoja euroja päivässä

Suomen metsistä poimitaan vuosittain sieniä vain 1-2 prosenttia siitä määrästä, kuinka paljon sieniä olisi poimittavissa. Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen kannustaakin ihmisiä sienestämään, sillä niissä piilee valtava kaupallinen mahdollisuus. Sieniä voi kaupata suoraan kauppoihin ja ravintoloihin, mutta tukkuostajat myös tiedottavat haluavansa ostaa sieniä. Monet ostajat tosin toivovat kerääjiltä poimijakoulutusa turvallisuuden vuoksi. Lue Ylen uutinen.

Ilmastonmuutos nostaa teräsrakentamisen arvoa

Hämeenlinna haluaa teräsrakentamisen huippuyksiköksi. Tarkoituksena on houkutella kaupunkiin uusia teräsrakentamisalan yrityksiä ja vahvistaa nykyisiä. Parhaimmillaan hanke tuo Hämeenlinnan seudulle myös kymmeniä uusia työpaikkoja. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Janne Salminen uskoo uuteen konseptiin.

- Keskeisimmät visiot liittyy megatrendeihin, iso I eli ilmastonmuutos, siihen liittyvä energiatehokkuus, energiansäästö ja materiaalitehokkuus, asumiseen liittyvät ja sitä helpottavat integroidut ratkaisut taloautomaatiosta alkaen. Voi olla aurinkoenergiaa, keräimiä, maalämpöä, jotka voitaisiin elementtejä rakennettaessa paremmin integroida metallisiin rakenteisiin.

Lue lisää.

Maapallon luonnonvarat ovat loppuneet tältä vuodelta

Maapallo on elänyt eilisestä keskiviikosta lähtien velaksi. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut neljässä vuodessa reilulla kuukaudella.

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun 20. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut nopeasti, sillä 1970-luvun alkupuolella kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä.

Vielä vuonna 2009 ylikulutuspäivä koitti syyskuun lopussa, nyt luonnonvarat loppuvat jo elokuussa.

Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.

- Suomalaiset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä todella paljon asumis-, liikkumis- ja ruokavalinnoillaan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.

Rohwederin mukaan tehokkaita keinoja pienentää hiilijalanjälkeä on esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja asuintilojen lämpötilan laskeminen, naudanlihan syönnin puolittaminen ja pyöräily autolla ajamisen sijasta. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana kun taas ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.

Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta.

Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.



Lähde:Yle uutiset

Luonnonvarojen kestävä käyttö -työpaja

Etelä-Suomen maakunnat (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) hakevat lisää elinvoimaa luonnonvara-alasta. Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuuden liiketoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvara-ala tarjoaa uusia innovaatiomahdollisuuksia, lisäarvoa ja kilpailuetua kaikille toimialoille. Miten näitä voisi hyödyntää maakuntien näkökulmasta?

Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.

Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.

Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.

Tulostettava kutsu ja ohjelma

Lämpimästi tervetuloa!

OHJELMA

9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?

Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen

10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti

Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita

10.45 Kyselystä kummunnutta

Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus

11.15 Lounas

12.00 Pajattelua

1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o    Kanta-Häme
o    Päijät-Häme
o    Uusimaa

13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o    luontoinnovaatiot
o    luonnonvaraosaaminen
o    luonnonvara-ala

14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?

15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua

16.00 Tilaisuus päättyy   

Eerikkilästä maan johtava jalkapallon valmennuskeskus

Eerikkilä Tammelassa käy tutuksi yhä useammalle suomalaiselle jalkopallolupaukselle. Urheiluopisto on jatkuvasti investoinut kenttiin ja majoitustiloihin. Opisto otti käyttöön uuden jalkapallostadionin. Tavoitteena on olla maan johtava jalkapallon valmennuskeskus. Lue lisää YLE Hämeen uutisesta.

Kanta-Häme – luonnonvara-alojen ykkösmaakunta

Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämällä piknikillä keskusteltiin Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Piknik-viltin äärellä eri organisaatioiden ammattilaiset pohtivat muun muassa sitä miten Kanta-Hämeen laajoja ja monipuolisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin.

– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.

Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.

Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.

Uutta liiketoimintaa

Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.

– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.

Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.

– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.

– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.

Pohjavesi ylpeyden aihe

Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.

– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.

– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.

Lue myös Hämeen Sanomien juttu ja etusivun teksti sekä kuuntele YLE Hämeen radiouutiset.
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu

Kanta-Hämeessä juodaan hyvää, hämäläistä pohjavettä

Kanta-Hämeessä juodaan hyvää, hämäläistä pohjavettä

Kanta-Häme on täysin omavarainen pohjavesien suhteen. Koko vesihuoltomme perustuu joko pohjaveden tai tekopohjaveden käytöön. Myös pääkaupunkiseudun kriisiajan vedenotto on Kanta-Hämeen varassa.

Pohjavedellä on suuri merkitys vesihuollossa. Pohjavettä käyttää Suomessa noin 3,5 miljoonaa asukasta. Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Pohjavesi on laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjaveden pilaantuminen on erittäin vakava ympäristövahinko. Tämän vuoksi pohjavesialueella yrityksen toiminnalle on asetettu tiukemmat lainsäädännölliset vaatimukset kuin muilla alueilla. Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa mm. teiden suolaus, vanhat kaatopaikot ja teollisuus, kemikaalien ja polttoaineiden vuodot maaperään. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen.

Öljyvahingot ovat suuri uhka. Kanta- ja Päijät-Hämeessä todetaan vuosittain parisataa ympäristövahinkoa, joista lähes 40% tapahtuu pohjavesialueilla. Lukumääräisesti suurin osa vahingoista liittyy jollain tavalla kiinteistöjen öljylämmitykseen. Kiinnitä huomiota öljylämmitysjärjestelmien kuntoon ja pidä huolta säännöllisestä huollosta.

Lisätietoa pohjavesistä

Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maan pinnan alaista vettä. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista.

Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan:
- Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
- Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
- Luokka III: muu pohjavesialue

Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin:
- Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 §)
- Vedenottamon suoja-alue (VL 4:11 §)

Pohjavesialueista voit tiedustella esim. kunnan ympäristösihteeriltä. Suomen pohjavesialueista voit lukea lisää Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.

Lue myös miten voit ehkäistä ja kartoittaa oman yrityksesi ympäristöriskit.

Työkalu yrityksille - kartoita ympäristöriskisi

POVERI-riskienhallintatyökalun avulla voit kartoittaa yrityksesi toimintaan liittyvät ympäristöriskit mm. kemikaalien ja jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Työkalu on tarkoitettu erityisesti pohjavesialueilla toimiville yrityksille, mutta se soveltuu pääsääntöisesti myös ei-pohjavesialueella toimivien yritysten käyttöön, joskaan kaikki määräykset ja velvoitteet eivät koske ei-pohjavesialueella toimivia yrityksiä.

Vastaamalla kysymyksiin saat tietoa ja toimenpide-ehdotuksia ympäristöriskien ehkäisemiseksi. Työkalu ei ole kertakäyttöinen, vaan voit palata siihen tarvittaessa aina uudelleen, kun tarvitset tietoa ympäristöriskeistä. Vastattuasi kysymyksiin voit tulostaa yhteenvedon vastauksistasi. Käy tutustumassa POVERI-työkaluun.

Viherkatot ovat tulossa takaisin

Sota-aikana rakennusten katot olivat täynnä kasvillisuutta. Yhtäkkiä ne katosivat, mutta nyt viherkatot ovat tulossa takaisin. Lue Hämeen Sanomien juttu (7.6.2013) viherkatoista.

Mehiläinen – luonnon moniosaaja

Mehiläinen on tärkeä osa luontoa ja sen hyvinvointia. Kun tiedostamme mehiläisen tarpeet, voimme huomioda sen tarvitsemat asiat melko pienellä vaivalla. On tietenkin huomioitava,että mehiläisen kustannuksella ei saa vaikeuttaa toisten ammatinharjoittamista.

Suomessa tuotettu hunaja on huipputuote. Suomen mehiläistarhaajat eivät käytä antibiootteja tautien torjuntaan. Tällä hetkellä keskustelu mehiläisten joukkokuolemien ympärillä käy vilkkaana ja uusia tutkimustuloksia odotellaan kuumeisesti. Olisi hyvä ensin tutkia asiat ja tehdä johtopäätöksiä vasta sen jälkeen, jolloin kaikkien on helpompi ymmärtää tarvittavien toimenpiteiden tarve.

Superterveellinen hunaja ja muut mehiläistuotteet
Hunajaa on totuttu meillä käyttämään lähinnä teen makeutuksessa, mutta hunaja on paljon muutakin.Sitä voi käyttää leivonnassa ja ruuanvalmistuksessa, mutta myös kauneuden- ja terveydenhoidossa hunaja on huipputuote. Hunajaa tehdäkseen mehiläinen pölyttää kukkia ja on tärkeä apu marja- ja hedelmätarhoilla. Myös villit metsämarjat tarvitsevat pöytyksen. Ikäänkuin sivutuotteena mehiläinen valmistaa vielä vahaa, propolista ja siitepölynkin se vielä ohimennen maitohappokäyttää meille ihmisille paremmin imeytyvään muotoon. Myös mehiläismyrkkyä kerätään lääkkeeksi.

Otetaan siis mehiläinen mukaan, kun suunnitellaan luonnon monimuotoisuutta. Mehiläistarhaajat ovat yhteistyökykyistä sakkia, joten meihin voit  ottaa yhteyttä jos joku asia aiheen tiimoilta alkaa askarruttaa.

Hunajan käytön monipuolisuudesta sekä lisää mehiläisistä voit lukea Suomen Mehiläishoitajien Liiton sivuilta.

Vierailevana kirjoittajana
Salme Eskola
mehiläistarhaajaopiskelija
Hämeenlinna

Tuulivoimaseminaari

Kanta-Hämeen maakunnallinen tulivoimaseminaari järjestetään maanantaina 10.6.2013 klo 15.00 Wetterin auditoriossa, Wetterhoffinkatu 2, Hämeenlinna.

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa tullaan ratkaisemaan merkittäviä tuulivoimatuotantoon liittyviä kysymyksiä. Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu selvityksiä, joissa on tutkittu seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden sijoittumismahdollisuuksia maakunnassamme. Seminaarissa esitellään selvitysten tuloksia sekä keskustellaan 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisuista.

Tilaisuus on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Lue lisää Hämeen liiton sivuilta.

Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään!

Maailman ympäristöpäivä on vuodesta 1972 alkaen 5. kesäkuuta järjestetty UNEP:n (United Nations Environment Day) vuosipäivä, jolloin kiinnitetään huomiota ympäristökysymyksiin. Vuoden 2013 teemana on Think.Eat.Save. Lue teemasta lisää UNEPin sivuilta

Hämeen ELY-keskus jakoi tänään myös ympäristöpalkinnon sekä kunniamainintoja. Ympäristöpalkinto jaettiin food designer Pirjo Päivärinnalle. Pirjo Päivärinta saa palkinnon uraauurtavasta ja luovasta toiminnastaan ympäristön hyväksi lähiruokakulttuurin alalla. Ympäristönsuojelun kunniamaininnan vesiensuojelusta sai loppilainen maanviljelijä Marja Ukkola.Lue Yle Hämeen uutinen 5.6.2013.

Ympäristöilta 8.6. Lammilla

Lammin biologinen asema järjestää ympäristöillan 8.6 klo 16-17.30. Voit kysyä esimerkiksi Hämeen kasveista, eläimistä, vesistä ja ympäristöön liittyvistä asioista. Paikalla vastaamassa ovat asiantuntijat. Voit lähettää kysymykset myös etukäteen. Katso lisää.