Lopen kunnantalolla järjestetään Luontoinnovaatiot-hankkeen keräilykokeiluun liittyvä seminaari. Illana aikana ideoidaan mistä ja miten luonnontuotteiden keräilystä ammennetaan lisäansioita tai ehkä ihan uutta liiketoimintaa. Seminaarissa kuullaan myös kokemuksia luonnontuotteiden keräilystä, jatkojalostuksesta sekä markkinoinnista. Voidaanko luonnonmateriaaleja keräämällä ja tuotekehittelyyn panostamalla luoda uusia bisnesideoita? Olisiko osuuskunta sopiva malli toimia, voisiko luonnosta saada lisätuloa maatalouteen?
Tule mukaan seminaariin ja ilmoittaudu 21.11 mennessä mia.alatalo@loppi.fi. Katso tulostettava ohjelma
Ohjelma
17.30 Kahvitarjoilu
18.00 Tervetuloa
Jyrki Käki, Luontoinnovaatiot -hanke, Lopen kunta
Anneli Vähätalo, keräilykokeilu Lopella
Kokemuksia keräilystä, varastoinnista ja markkinoinnista
Toini Kumpulainen, Herba Centria II –hanke
Osuuskuntana toimiminen ja osuuskunnan perustaminen
Niina Immonen, toiminnanjohtaja, Tampereen seudun osuustoimintakeskus
Keskustelua verotuksesta
Anneli Pietilä, toimitusjohtaja, Tiliketju OY
Paikallinen näkökulma
Heimo Peltola, Green World Consulting Oy
20.00 Hyvää kotimatkaa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrittäminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrittäminen. Näytä kaikki tekstit
1.11.2013
Villiruoasta povataan uutta Nokiaa?
Villiruoastako "uusi Nokia"? otsikoi Yle Häme uutisoidessaan MTT:n villiruokaselvityksestä, joka on osa Luontoinnovaatiot-hankken toimenpiteitä. Selvitys on valmis vuoden loppuun mennessä. Lue sillä välin Ylen uutinen.
Villiruoka myös houkuttelee suomalaisia ja moni käyttäisi sitä, jos saatavuus olisi parempi. Esimerkiksi riistan saaminen on vaikeaa, jos ei tunne metsästäjiä. Villiruualla voisi olla monia rooleja, Elo-säätiön tuore johtaja Seija Kurunmäki visioi Noormarkussa järjestetyssä infossa.
- Villiruoka on meille mieluista, koska luonnossa oleminen on mieluista. Avainsana on luonto, jota rakastamme, Kurunmäki sanoo.
Villiruokaa ovat tutut marjat, sienet, riista, villikasvikset, villikala ja Lapin laajoilla tunturialueilla vapaasti luonnosta ravintonsa hankkiva poro. Luonnon antimien korostaminen on keino rakentaa Suomesta kansainvälisesti kiinnostava ruokamaa. Luontomme antaa paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Teemat ovat erilaisia eri puolilla Suomea ja eri sesonkeina.
Polarica Oy:n toimitusjohtajan Pasi Anttilan silmät avautuivat hänen siirtyessään vuosi sitten ruotsalais-suomalaisen riista- ja marjatalon palvelukseen. Pohjoisessa villiruoka on arkea ruokapöydässä, ja hän haluaa luonnon antimien leviävän yhä laajempien joukkojen jokapäiväisiin pöytiin.
- Me suomalaiset emme itse näe kaikkia mahdollisuuksia ikkunamme ulkopuolella. Meillä on konkreettinen tavoite: että jokainen suomalainen söisi riistaruokaa kerran vuodessa, Anttila toteaa.
Lue Ruokatiedon mielenkiintoinen juttu villiruuasta ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.
Villiruoka myös houkuttelee suomalaisia ja moni käyttäisi sitä, jos saatavuus olisi parempi. Esimerkiksi riistan saaminen on vaikeaa, jos ei tunne metsästäjiä. Villiruualla voisi olla monia rooleja, Elo-säätiön tuore johtaja Seija Kurunmäki visioi Noormarkussa järjestetyssä infossa.
- Villiruoka on meille mieluista, koska luonnossa oleminen on mieluista. Avainsana on luonto, jota rakastamme, Kurunmäki sanoo.
Villiruokaa ovat tutut marjat, sienet, riista, villikasvikset, villikala ja Lapin laajoilla tunturialueilla vapaasti luonnosta ravintonsa hankkiva poro. Luonnon antimien korostaminen on keino rakentaa Suomesta kansainvälisesti kiinnostava ruokamaa. Luontomme antaa paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Teemat ovat erilaisia eri puolilla Suomea ja eri sesonkeina.
Polarica Oy:n toimitusjohtajan Pasi Anttilan silmät avautuivat hänen siirtyessään vuosi sitten ruotsalais-suomalaisen riista- ja marjatalon palvelukseen. Pohjoisessa villiruoka on arkea ruokapöydässä, ja hän haluaa luonnon antimien leviävän yhä laajempien joukkojen jokapäiväisiin pöytiin.
- Me suomalaiset emme itse näe kaikkia mahdollisuuksia ikkunamme ulkopuolella. Meillä on konkreettinen tavoite: että jokainen suomalainen söisi riistaruokaa kerran vuodessa, Anttila toteaa.
Lue Ruokatiedon mielenkiintoinen juttu villiruuasta ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.
5.9.2013
Mistä tunnet sä ystävän?
Laamat ja alpakat olivat tärkeitä lenkkejä kymmenvuotiaan Aadan kuntouttamisessa, kun tyttö menetti yllättäen puhe- ja liikuntakykynsä. Tapaus on yksi esimerkki eläinavusteisesta toiminnasta. Eläinavusteinen terapiaa antaa aina ammattihenkilö ja eläimet ovat olennainen osa hoitoa. Laama- ja alpakkaterapiasta on todettu olevan hyötyä mm. ylivilkkaille lapsille, joita eläinten seura rauhoittaa. Laamojen ja alpakoiden käyttö ovat uusia eläinavusteisen terapian osapuolia. Luontoinnovaatiot-hankkeen aikana toteutetaan eläinavusteinen toiminta-/terapiakokeilu, jonka tuloksista raportoidaan blogissa. Tutustu tällä välin Aadan tarinaan, joka on julkaistu Lapsen maailma -lehdessä 6-7/2013.
22.8.2013
Ilmastonmuutos nostaa teräsrakentamisen arvoa
Hämeenlinna haluaa teräsrakentamisen huippuyksiköksi. Tarkoituksena on houkutella kaupunkiin uusia teräsrakentamisalan yrityksiä ja vahvistaa nykyisiä. Parhaimmillaan hanke tuo Hämeenlinnan seudulle myös kymmeniä uusia työpaikkoja. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Janne Salminen uskoo uuteen konseptiin.
- Keskeisimmät visiot liittyy megatrendeihin, iso I eli ilmastonmuutos, siihen liittyvä energiatehokkuus, energiansäästö ja materiaalitehokkuus, asumiseen liittyvät ja sitä helpottavat integroidut ratkaisut taloautomaatiosta alkaen. Voi olla aurinkoenergiaa, keräimiä, maalämpöä, jotka voitaisiin elementtejä rakennettaessa paremmin integroida metallisiin rakenteisiin.
Lue lisää.
- Keskeisimmät visiot liittyy megatrendeihin, iso I eli ilmastonmuutos, siihen liittyvä energiatehokkuus, energiansäästö ja materiaalitehokkuus, asumiseen liittyvät ja sitä helpottavat integroidut ratkaisut taloautomaatiosta alkaen. Voi olla aurinkoenergiaa, keräimiä, maalämpöä, jotka voitaisiin elementtejä rakennettaessa paremmin integroida metallisiin rakenteisiin.
Lue lisää.
5.8.2013
Puolukan viljely on helppoa ja tuottaa hurjia tuloksia
Tutkimusten perusteella puolukan viljely tuottaa moninkertaisesti luonnosta kerättyyn puolukkasatoon verrattuna. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Henri Vanhasen mukaan Suomessa olisi täysi valmius siirtyä tuottavampaan mustikan ja puolukan viljelyyn Amerikan malliin. Miten puolukkaa voitaisiin vieljellä Suomessa tehokkaasti? Käy lukemassa Ylen uutinen.
 |
| Kuva: Yle |
28.6.2013
Kanta-Häme – luonnonvara-alojen ykkösmaakunta
Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämällä piknikillä keskusteltiin Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Piknik-viltin äärellä eri organisaatioiden ammattilaiset pohtivat muun muassa sitä miten Kanta-Hämeen laajoja ja monipuolisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin.
– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.
Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.
Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.
Uutta liiketoimintaa
Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.
– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.
Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.
– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.
– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.
Pohjavesi ylpeyden aihe
Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.
– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.
– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.
Lue myös Hämeen Sanomien juttu ja etusivun teksti sekä kuuntele YLE Hämeen radiouutiset.
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu
– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.
Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.
Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.
Uutta liiketoimintaa
Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.
– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.
Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.
– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.
– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.
Pohjavesi ylpeyden aihe
Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.
– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.
– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.
 | ||
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu
25.6.2013
Luonnonvara-alalta yrittämismahdollisuuksia!
Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla ovat jatkuvasti kasvaneet – niihin kannattaa nyt tarttua!
Hämeen, Lahden ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut haluavat tukea luonnonvara-alan yrittämistä järjestämällä Biotaloudesta bisnestä -koulutuksen syyskuusta alkaen.
Kyse on oppisopimustyyppisestä korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksesta (30 op), joka on osallistujille maksuton. Koulutus on suunnattu luonnonvara-alalla toimiville tai alalle siirtyville hortonomeille, agrologeille ja metsätalousinsinööreille sekä muille alasta kiinnostuneille korkeakoulutetuille, opistotutkinnon suorittaneille tai henkilöille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen.
Koulutuksessa kehitetään omaa luonnonvara-alan yritystoimintaa. Siihen kuuluu 11 päivää lähiopetusta sekä työssäoppimista ja kehittämistehtäviä. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä www.hamk.fi/ilmoittaudu - > luonnonvara-ala. Hämeenlinnan ryhmään valitaan 15 opiskelijaa.
Lue koulutuksesta lisää.
Hämeen, Lahden ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut haluavat tukea luonnonvara-alan yrittämistä järjestämällä Biotaloudesta bisnestä -koulutuksen syyskuusta alkaen.
Kyse on oppisopimustyyppisestä korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksesta (30 op), joka on osallistujille maksuton. Koulutus on suunnattu luonnonvara-alalla toimiville tai alalle siirtyville hortonomeille, agrologeille ja metsätalousinsinööreille sekä muille alasta kiinnostuneille korkeakoulutetuille, opistotutkinnon suorittaneille tai henkilöille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen.
Koulutuksessa kehitetään omaa luonnonvara-alan yritystoimintaa. Siihen kuuluu 11 päivää lähiopetusta sekä työssäoppimista ja kehittämistehtäviä. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä www.hamk.fi/ilmoittaudu - > luonnonvara-ala. Hämeenlinnan ryhmään valitaan 15 opiskelijaa.
Lue koulutuksesta lisää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)