Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto on linjannut Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+. Kärkiasioihin on pyritty valitsemaan tärkeimmät sellaiset maakunnan kehittymisen avainkysymykset, jotka edellyttävät erityisesti valtion toimijoiden myötävaikutusta. Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkiasiat tulevat ohjaamaan erityisesti Hämeen liiton edunvalvontatyötä, mutta maakunnan toimijoiden yhteisen näkemyksen aikaansaaminen ja sen yhteinen edistäminen on myös oleellista vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Kansallisessa ja kansainvälistyvässä työnjaossa Kanta-Häme haluaa luoda lisäarvoa erityisesti luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden vahvistuvana osaamis- ja innovaatiokeskittymänä. Maakuntavaltuuston linjauksen mukaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen on parannettava. Lue tarkemmin selonteosta mitä linjaus sisältää (sivu 3).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonnonvarat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonnonvarat. Näytä kaikki tekstit
2.5.2014
Biotaloudelle uskottavuutta
MTT:n kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila kirjoittaa MTT:n blogissa metsäteollisuuden ja uuden luonnnonvarakeskuksen merkityksestä kansallisesti. Lue koko blogikirjoitus. Tilaa myös MTT:n uutiskirje tuoreimmista tutkimuksista ja kiinnostavista luonnonvara-alan uutisista.
18.2.2014
Kokeiluiden tulokset ovat valmiita!
Ensimmäiset Luontoinnovaatiot-hankkeen kokeilut ovat valmistuneet. Tulokset julkaistaan tänään 18.2 Raatihuoneella pidettävässä tilaisuudessa klo 17 alkaen. Voit tutustua kokeiluiden raportteihin alla olevista linkeistä. Julkaisemme vielä jokaisesta kokeilusta erikseen lyhyen koosteen myöhemmin.
Kerro mitä mieltä olet näistä? Annamme myös lisätietoja ja ohjaamme eteenpäin oikealla asiantuntijalle aiheisiin liittyen.
- Villiruoan kaupallistamismahdollisuudet Kanta-Hämeessä
- Perinnekasvit Kanta-Hämeessä, esiintyminen ja käyttömahdollisuudet
- Kanta-Hämeen perinnekasvillisuutta
- Keräilykokeilun tulokset
- Eläinavusteisen toiminta-/terapiakokeilun tulokset
- Kanta-Häme luonnonvara-alan maakuntana
Kerro mitä mieltä olet näistä? Annamme myös lisätietoja ja ohjaamme eteenpäin oikealla asiantuntijalle aiheisiin liittyen.
22.1.2014
Helsingin yliopisto lisää tutkimusyhteistyötä Kanta-Hämeessä
Helsingin yliopisto, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto ovat tänään allekirjoittaneet
yhteistyösopimuksen, joka lisää tutkimusyhteistyötä luonnonvara-aloilla.
– Solmittava sopimus tukee Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin tahtotilaa tehdä
maakunnasta kestävän kehityksen, luonnonvara-alan ja biotalouden vahva osaamiskeskittymä.
Tuloksena tavoitellaan uusien yritysten, työpaikkojen ja innovaatioiden
synnyttämistä eräällä tulevaisuuden kasvualalla, toteaa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
Hämeenlinnasta.
– Uskon, että käytännön yhteistyö sopimukseen perustuen hyödyttää konkreettisesti sekä
Kanta-Hämeen maakuntaa että Helsingin yliopistoa. Tarkoituksemmehan on koota yhteen
alueemme merkittäviä luonnonvara-alan tutkimus- ja muita toimijoita sekä pyrkiä
hyödyntämään eri rahoitusvälineitä, kuten EU:n rakennerahastoja ja puiteohjelmia, arvioi
Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina.
Opiskelijoille uusia mahdollisuuksia
Helsingin yliopisto tiivistää yhteistyötään muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun
kanssa luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksessa ja opetuksessa. Yliopisto omistaa
Lammilla biologisen aseman, jonka käytön se uskoo sopimuksen myötä laajenevan.
– Voimme jatkossa käyttää samoja tutkimuslaitteistoja ja järjestää yhteisiä kursseja.
Myös opettajat voivat välillä kouluttaa toisessa oppilaitoksessa, sanoo Lammin
biologisen aseman johtaja Janne Sundell.
Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto arvioivat, että sopimus lisää asiantuntijatehtävien
määrää sekä Helsingin yliopiston näkyvyyttä Kanta-Hämeessä.
Lisätietoja
kehittämispäällikkö Janne Sariola, Helsingin yliopisto, 09 191 23103 tai 040-563 9895
johtaja Janne Sundell, Lammin biologinen asema, 09 191 40671 tai 050-415 1723
kehitysjohtaja Tarja Majuri, Hämeenlinnan kaupunki, 03 621 2656
maakuntajohtaja Timo Reina, Hämeen liitto, 040-555 8458
yhteistyösopimuksen, joka lisää tutkimusyhteistyötä luonnonvara-aloilla.
– Solmittava sopimus tukee Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin tahtotilaa tehdä
maakunnasta kestävän kehityksen, luonnonvara-alan ja biotalouden vahva osaamiskeskittymä.
Tuloksena tavoitellaan uusien yritysten, työpaikkojen ja innovaatioiden
synnyttämistä eräällä tulevaisuuden kasvualalla, toteaa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
Hämeenlinnasta.
– Uskon, että käytännön yhteistyö sopimukseen perustuen hyödyttää konkreettisesti sekä
Kanta-Hämeen maakuntaa että Helsingin yliopistoa. Tarkoituksemmehan on koota yhteen
alueemme merkittäviä luonnonvara-alan tutkimus- ja muita toimijoita sekä pyrkiä
hyödyntämään eri rahoitusvälineitä, kuten EU:n rakennerahastoja ja puiteohjelmia, arvioi
Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina.
Opiskelijoille uusia mahdollisuuksia
Helsingin yliopisto tiivistää yhteistyötään muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun
kanssa luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksessa ja opetuksessa. Yliopisto omistaa
Lammilla biologisen aseman, jonka käytön se uskoo sopimuksen myötä laajenevan.
– Voimme jatkossa käyttää samoja tutkimuslaitteistoja ja järjestää yhteisiä kursseja.
Myös opettajat voivat välillä kouluttaa toisessa oppilaitoksessa, sanoo Lammin
biologisen aseman johtaja Janne Sundell.
Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto arvioivat, että sopimus lisää asiantuntijatehtävien
määrää sekä Helsingin yliopiston näkyvyyttä Kanta-Hämeessä.
Lisätietoja
kehittämispäällikkö Janne Sariola, Helsingin yliopisto, 09 191 23103 tai 040-563 9895
johtaja Janne Sundell, Lammin biologinen asema, 09 191 40671 tai 050-415 1723
kehitysjohtaja Tarja Majuri, Hämeenlinnan kaupunki, 03 621 2656
maakuntajohtaja Timo Reina, Hämeen liitto, 040-555 8458
13.9.2013
Villiruuassa pilee miljoonabisnes
Villiruoka on viime aikoina ollut paljon esillä mediassa. Villiruoka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja siinä piilee miljoonabisnes. Suomen luonnossa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi viljelyn puolella, joita esimerkiksi MTT tutkii parhaillaan Luontoinnovaatiot-hankkeen kokeilussa, mutta myös jatkojalostuksessa. Lue lisää aiheesta Turun Sanomien ja Forssan Sanomien jutuista.
5.9.2013
Vastaa luonnonvara-alan kyselyyn!
Ratkaiseeko luonnonvara-ala Kanta-Hämeen tulevaisuuden? Yritykset,
jotka toiminnassaan huomioivat luonnon ja ympäristön, kuuluvat
tulevaisuuden menestyjiin.
Vaikuta yhteiseen tulevaisuuteemme ja vastaa luonnonvara-alaa ja sen kehittämistä koskevaan kyselyyn.
Alla olevaa linkkiä klikkaamalla pääset vastaamaan kyselyyn.
Vastausaikaa kyselyyn on tiistaihin 12.9.2013 klo 17 asti.
Vastaaminen vie arviolta noin 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. Yhteystietonne on saatu Kehittämiskeskus Oy Hämeen rekistereistä. Yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan lahjakortti Hotelli Petäykseen.
HUOM! Vastaukset tallentuvat vasta, kun painatte ”Valmis”-painiketta viimeisen kysymyksen jälkeen.
Kyselyyn liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä suoraan MDI/Sinikukka Pyykköseen.
Sinikukka Pyykkönen
MDI
sinikukka.pyykkonen@mdi.fi, 040 846 0846
PIKAOHJE:
1. Vastaaminen tapahtuu hiirellä työskennellen 2. Voit muuttaa vastauksiasi valitsemalla kysymyksen aktiiviseksi kysymyslistasta ja sijoittamalla sen uudelleen vastausalueelle
Suuret kiitokset arvokkaasta näkemyksestänne!
Vaikuta yhteiseen tulevaisuuteemme ja vastaa luonnonvara-alaa ja sen kehittämistä koskevaan kyselyyn.
Alla olevaa linkkiä klikkaamalla pääset vastaamaan kyselyyn.
Vastausaikaa kyselyyn on tiistaihin 12.9.2013 klo 17 asti.
Vastaaminen vie arviolta noin 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. Yhteystietonne on saatu Kehittämiskeskus Oy Hämeen rekistereistä. Yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan lahjakortti Hotelli Petäykseen.
HUOM! Vastaukset tallentuvat vasta, kun painatte ”Valmis”-painiketta viimeisen kysymyksen jälkeen.
Kyselyyn liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä suoraan MDI/Sinikukka Pyykköseen.
Sinikukka Pyykkönen
MDI
sinikukka.pyykkonen@mdi.fi, 040 846 0846
PIKAOHJE:
1. Vastaaminen tapahtuu hiirellä työskennellen 2. Voit muuttaa vastauksiasi valitsemalla kysymyksen aktiiviseksi kysymyslistasta ja sijoittamalla sen uudelleen vastausalueelle
Suuret kiitokset arvokkaasta näkemyksestänne!
4.9.2013
Biotalous korostuu kestävän kasvun uusiutuvana lähteenä
Tulevaisuudessa talouden kasvu on pystyttävä tuottamaan merkittävsti nykyistä pienemmällä ympäristökuormalla, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.Vihreä kasvu perustuu mm. resurssitehokkuuteen ja perinteisen teollisuuden vihertymiseen. Myös uudet vihreää taloutta palvelevat yritykset ja liiketoimintamallit synnyttävät kasvua. Vihreän talouden nousua vauhdittavat maailmanluokan haasteet, väestön nopea kasvu, luonnonvarojen ehtyminen, energiakäytön lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Biotalous tuottaa jo nyt 53 miljardia euroa ja oikein toimimalla biotaloudesta voi tulla jopa tärkein kasvualueemme. Lue hauholaisen ministerin koko kirjoitus, joka julkaistiin Vierailija-palstalla 30.8.2013.
Biotalous tuottaa jo nyt 53 miljardia euroa ja oikein toimimalla biotaloudesta voi tulla jopa tärkein kasvualueemme. Lue hauholaisen ministerin koko kirjoitus, joka julkaistiin Vierailija-palstalla 30.8.2013.
3.9.2013
Lähiruokaa omasta maakunnasta
Hämeen uusi nousu pitää rakentaa omien luonnonvarojen kestävälle käytölle, kirjoittaa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa 23.8.2013. Mittavien luonnonvararesurssien lisäksi maakunnassamme on vahvaa luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa, mm. HAMKin yksiköt Mustialassa, Evolla ja Lepaalla, Lammin biologinen asema sekä MTT Jokioisilla. Hämeessä ruokatuotannolla on vahva yhteys aluetalouteen ja ympäristöön. Luonnonolosuhteemme, sijaintimme ja monipuolinen elintarvikesektori yhdistettynä ainutlaatuiseen innovaatioympäristöön antavat menestyksen eväät. Lue Anttilan koko kirjoitus.
2.9.2013
Villiruoka halutaan valjastaa menestyväksi bisnekseksi
Kanta-Hämeessä kaivellaan luonnosta liiketoimintaa ja haaveillaan villiruuasta matkailuvalttia Aasian markkinoille. Vajaakäyttöä löytyy niin kaloista, sienistä ja marjoista kuin villivihanneksistakin. MTT selvittää parhaillaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaamassa Luontoinnovaatiot-projektissa miten kantahämäläiset yritykset voisivat tuotteistaa luonnonantimia aiempaa pitemmälle. Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilta.
Lue myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen julkaisema tiedote.
Lue myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen julkaisema tiedote.
27.8.2013
Suomi maailman kärkeä soiden ennallistamisessa
Metsähallitus on palauttanut jo 20 000 hehtaaria suomaata takaisin luonnolliseen tilaan. Suot palautuvat hitaasti, mutta monet kosteassa viihtyvät lajit ovat jo palanneet vanhoille seuduilleen. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi soiden suojelusta on hyötyä
ilmastotyössä, sillä luonnollisten soiden turvekerros sitoo tehokkaasti
hiiltä ympäristöstä. Lue Ylen uutisesta lisää.
26.8.2013
Kapearakkolevä on Itämeren metsä
Itämeri on monella tapaa poikkeuksellinen meri, mutta yksi sen elintärkeistä lajeista, kapearakkolevä, puuttuu kaikista muista maailman meristä. Se on merelle yhtä tärkeä kuin metsä maalle. Lue lisää.
22.8.2013
Maapallon luonnonvarat ovat loppuneet tältä vuodelta
Maapallo on elänyt eilisestä keskiviikosta lähtien velaksi. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut neljässä vuodessa reilulla kuukaudella.
Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun 20. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut nopeasti, sillä 1970-luvun alkupuolella kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä.
Vielä vuonna 2009 ylikulutuspäivä koitti syyskuun lopussa, nyt luonnonvarat loppuvat jo elokuussa.
Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.
- Suomalaiset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä todella paljon asumis-, liikkumis- ja ruokavalinnoillaan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.
Rohwederin mukaan tehokkaita keinoja pienentää hiilijalanjälkeä on esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja asuintilojen lämpötilan laskeminen, naudanlihan syönnin puolittaminen ja pyöräily autolla ajamisen sijasta. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana kun taas ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.
Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta.
Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.
Lähde:Yle uutiset
Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun 20. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut nopeasti, sillä 1970-luvun alkupuolella kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä.
Vielä vuonna 2009 ylikulutuspäivä koitti syyskuun lopussa, nyt luonnonvarat loppuvat jo elokuussa.
Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.
- Suomalaiset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä todella paljon asumis-, liikkumis- ja ruokavalinnoillaan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.
Rohwederin mukaan tehokkaita keinoja pienentää hiilijalanjälkeä on esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja asuintilojen lämpötilan laskeminen, naudanlihan syönnin puolittaminen ja pyöräily autolla ajamisen sijasta. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana kun taas ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.
Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta.
Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.
Lähde:Yle uutiset
16.8.2013
Luonnonvarojen kestävä käyttö -työpaja
Etelä-Suomen maakunnat (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) hakevat lisää elinvoimaa luonnonvara-alasta. Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuuden liiketoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvara-ala tarjoaa uusia innovaatiomahdollisuuksia, lisäarvoa ja kilpailuetua kaikille toimialoille. Miten näitä voisi hyödyntää maakuntien näkökulmasta?
Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.
Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.
Tulostettava kutsu ja ohjelma
Lämpimästi tervetuloa!
OHJELMA
9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?
Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen
10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti
Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita
10.45 Kyselystä kummunnutta
Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus
11.15 Lounas
12.00 Pajattelua
1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o Kanta-Häme
o Päijät-Häme
o Uusimaa
13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o luontoinnovaatiot
o luonnonvaraosaaminen
o luonnonvara-ala
14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?
15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua
16.00 Tilaisuus päättyy
Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.
Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.
Tulostettava kutsu ja ohjelma
Lämpimästi tervetuloa!
OHJELMA
9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?
Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen
10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti
Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita
10.45 Kyselystä kummunnutta
Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus
11.15 Lounas
12.00 Pajattelua
1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o Kanta-Häme
o Päijät-Häme
o Uusimaa
13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o luontoinnovaatiot
o luonnonvaraosaaminen
o luonnonvara-ala
14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?
15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua
16.00 Tilaisuus päättyy
14.8.2013
Kanta-Hämeen maakunnasta luonnonvara-alan edelläkävijä
Kantahämäläiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.) suosivat lähiruokaa. Anttilalle maistuvat kaikki lähituotteet, Grahn-Laasonen kertoo katsovansa aina tarkkaan mistä ruoka on peräisin, ja Koskinen on mieltynyt erityisesti Tuulosrievän tekemään ruisleipään. Kaikki kolme lupaavat tukea lähiruoan aseman vahvistamista maakunnassa. Luonnonvara-alaa yleensä he pitävät yhtenä maakuntamme vahvuutena. Poliitikot kertoivat ajatuksiaan Elomessuilla keskustelutilaisuudessa, joka kuuluu Kehittämiskeskus Oy Hämeen tänä vuonna järjestämään luonnonvara-alan piknik-sarjaan. Näkökulmana oli luonnonvara-alan merkitys tulevaisuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.
Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.
Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.
Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.
Kanta-Hämeestä lähiruokaa uusmaalaisille
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.
Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.
Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.
Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.
Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.
Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.
Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.
Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.
Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.
 |
| Kuva: Lea Karmala |
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.
Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.
Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.
Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.
Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.
29.7.2013
Maakuntajohtaja Timo Reina: Kanta-Häme, luonnonvara-alan maakunta
Sunnuntain Hämeen Sanomien vieraileva kirjoitus oli maakuntajohtaja Timo Reinan käsialaa. Maakuntajohtaja kirjoittaa Hämeen vahvuuksista ja mahdollisuuksista luonnonvara-alalla. Lue juttu tästä.
4.7.2013
Kestävämpää taloutta ja huomista
Eurokriisi, kasvava julkinen velka, kestävyysvaje, sosiaaliset ongelmat, sirpaloitunut kehittäminen, teknologian parempi hyödyntäminen suorastaan huutavat uusia toimintatapoja ja –malleja. Lisäksi elämme ja kulutamme yli tarpeidemme sekä planeettamme kantokyvyn – luonto reagoi. Painimme siis erittäin viheliäisten ongelmien kanssa. Muutos on tehtävä NYT.
Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.
Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot. Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita.
Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.
Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on
Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.
Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen
Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).
Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.
Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille. Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi
Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!
Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot
Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.
Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot. Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita.
Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.
Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on
Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.
Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen
Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).
Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.
Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille. Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi
Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!
Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot
28.6.2013
Kanta-Häme – luonnonvara-alojen ykkösmaakunta
Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämällä piknikillä keskusteltiin Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Piknik-viltin äärellä eri organisaatioiden ammattilaiset pohtivat muun muassa sitä miten Kanta-Hämeen laajoja ja monipuolisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin.
– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.
Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.
Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.
Uutta liiketoimintaa
Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.
– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.
Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.
– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.
– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.
Pohjavesi ylpeyden aihe
Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.
– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.
– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.
Lue myös Hämeen Sanomien juttu ja etusivun teksti sekä kuuntele YLE Hämeen radiouutiset.
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu
– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.
Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.
Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.
Uutta liiketoimintaa
Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.
– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.
Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.
– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.
– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.
Pohjavesi ylpeyden aihe
Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.
– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.
– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.
 | ||
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu
26.6.2013
Kanta-Hämeessä juodaan hyvää, hämäläistä pohjavettä
Kanta-Hämeessä juodaan hyvää, hämäläistä pohjavettä
Kanta-Häme on täysin omavarainen pohjavesien suhteen. Koko vesihuoltomme perustuu joko pohjaveden tai tekopohjaveden käytöön. Myös pääkaupunkiseudun kriisiajan vedenotto on Kanta-Hämeen varassa.
Pohjavedellä on suuri merkitys vesihuollossa. Pohjavettä käyttää Suomessa noin 3,5 miljoonaa asukasta. Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Pohjavesi on laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjaveden pilaantuminen on erittäin vakava ympäristövahinko. Tämän vuoksi pohjavesialueella yrityksen toiminnalle on asetettu tiukemmat lainsäädännölliset vaatimukset kuin muilla alueilla. Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa mm. teiden suolaus, vanhat kaatopaikot ja teollisuus, kemikaalien ja polttoaineiden vuodot maaperään. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen.
Öljyvahingot ovat suuri uhka. Kanta- ja Päijät-Hämeessä todetaan vuosittain parisataa ympäristövahinkoa, joista lähes 40% tapahtuu pohjavesialueilla. Lukumääräisesti suurin osa vahingoista liittyy jollain tavalla kiinteistöjen öljylämmitykseen. Kiinnitä huomiota öljylämmitysjärjestelmien kuntoon ja pidä huolta säännöllisestä huollosta.
Lisätietoa pohjavesistä
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maan pinnan alaista vettä. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista.
Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan:
- Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
- Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
- Luokka III: muu pohjavesialue
Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin:
- Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 §)
- Vedenottamon suoja-alue (VL 4:11 §)
Pohjavesialueista voit tiedustella esim. kunnan ympäristösihteeriltä. Suomen pohjavesialueista voit lukea lisää Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.
Lue myös miten voit ehkäistä ja kartoittaa oman yrityksesi ympäristöriskit.
Kanta-Häme on täysin omavarainen pohjavesien suhteen. Koko vesihuoltomme perustuu joko pohjaveden tai tekopohjaveden käytöön. Myös pääkaupunkiseudun kriisiajan vedenotto on Kanta-Hämeen varassa.
Pohjavedellä on suuri merkitys vesihuollossa. Pohjavettä käyttää Suomessa noin 3,5 miljoonaa asukasta. Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Pohjavesi on laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjaveden pilaantuminen on erittäin vakava ympäristövahinko. Tämän vuoksi pohjavesialueella yrityksen toiminnalle on asetettu tiukemmat lainsäädännölliset vaatimukset kuin muilla alueilla. Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa mm. teiden suolaus, vanhat kaatopaikot ja teollisuus, kemikaalien ja polttoaineiden vuodot maaperään. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen.
Öljyvahingot ovat suuri uhka. Kanta- ja Päijät-Hämeessä todetaan vuosittain parisataa ympäristövahinkoa, joista lähes 40% tapahtuu pohjavesialueilla. Lukumääräisesti suurin osa vahingoista liittyy jollain tavalla kiinteistöjen öljylämmitykseen. Kiinnitä huomiota öljylämmitysjärjestelmien kuntoon ja pidä huolta säännöllisestä huollosta.
Lisätietoa pohjavesistä
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maan pinnan alaista vettä. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista.
Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan:
- Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
- Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
- Luokka III: muu pohjavesialue
Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin:
- Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 §)
- Vedenottamon suoja-alue (VL 4:11 §)
Pohjavesialueista voit tiedustella esim. kunnan ympäristösihteeriltä. Suomen pohjavesialueista voit lukea lisää Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.
Lue myös miten voit ehkäistä ja kartoittaa oman yrityksesi ympäristöriskit.
25.6.2013
Luonnonvara-alalta yrittämismahdollisuuksia!
Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla ovat jatkuvasti kasvaneet – niihin kannattaa nyt tarttua!
Hämeen, Lahden ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut haluavat tukea luonnonvara-alan yrittämistä järjestämällä Biotaloudesta bisnestä -koulutuksen syyskuusta alkaen.
Kyse on oppisopimustyyppisestä korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksesta (30 op), joka on osallistujille maksuton. Koulutus on suunnattu luonnonvara-alalla toimiville tai alalle siirtyville hortonomeille, agrologeille ja metsätalousinsinööreille sekä muille alasta kiinnostuneille korkeakoulutetuille, opistotutkinnon suorittaneille tai henkilöille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen.
Koulutuksessa kehitetään omaa luonnonvara-alan yritystoimintaa. Siihen kuuluu 11 päivää lähiopetusta sekä työssäoppimista ja kehittämistehtäviä. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä www.hamk.fi/ilmoittaudu - > luonnonvara-ala. Hämeenlinnan ryhmään valitaan 15 opiskelijaa.
Lue koulutuksesta lisää.
Hämeen, Lahden ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut haluavat tukea luonnonvara-alan yrittämistä järjestämällä Biotaloudesta bisnestä -koulutuksen syyskuusta alkaen.
Kyse on oppisopimustyyppisestä korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksesta (30 op), joka on osallistujille maksuton. Koulutus on suunnattu luonnonvara-alalla toimiville tai alalle siirtyville hortonomeille, agrologeille ja metsätalousinsinööreille sekä muille alasta kiinnostuneille korkeakoulutetuille, opistotutkinnon suorittaneille tai henkilöille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen.
Koulutuksessa kehitetään omaa luonnonvara-alan yritystoimintaa. Siihen kuuluu 11 päivää lähiopetusta sekä työssäoppimista ja kehittämistehtäviä. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä www.hamk.fi/ilmoittaudu - > luonnonvara-ala. Hämeenlinnan ryhmään valitaan 15 opiskelijaa.
Lue koulutuksesta lisää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)