Uusi argumenttipankki tarjoaa lähiruokatietoa alan yrityksille ja kuluttajille

Uusi argumenttipankki lähiruoan ekologisista vaikutuksista on julkaistu. ietoa kaipaavat niin kuluttajat kuin ruoan tuottajat. Lähiruoasta kuluttajille muodostuneet mielikuvat ja odotukset sekä todellisuus eivät täysin kohtaa, minkä vuoksi lähiruokaa koskevan tietopohjan, argumentaation ja mielikuvan välinen kuilu on saatava umpeen.

Argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan ekologisia kestävyystekijöitä omassa toiminnassaan. Argumenttipankki on tuotettu Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeessa, ja se sisältää nykytiedon mukaan tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit. Lisäksi esitteessä on tuotu esiin kestävyyden sosioekonomisia osa-alueita.

Argumenttipankki tarjoaa myös perusteet lähiruokayritysten lähiruokaa koskevan viestinnän ja markkinoinnin tarpeisiin. Argumentit on tuotettu sekä yrittäjiä että kuluttajia palvelevaksi. Selvityksen yksityiskohtaisempi kuvaus julkaistaan verkossa MTT:n tutkimusraporttina kesällä 2014. Argumenttipankin laadinnan yhteydessä tietoja kerättiin 14 eri lähiruokaketjusta neljällä eri alueelta Suomessa. Lähiruokaketjuista edustettuina olivat kasvistuotteista ruisleipä-, hernerouhe-, härkäpapurouhe-, peruna-, porkkana-, salaatti-, mustaherukkamehu- ja hunajatuoteketjut sekä eläintuotteista hirvenlihasäilyke-, naudanliha- ja tuorejuustotuoteketjut. Tuoteketjuihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri. Argumenttipankki muodostettiin tuoteketjujen arvioinnista saatujen käytännön kokemusten ja tulosten sekä asiantuntijatiedon perusteella.

Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jyväskylän sekä Hämeen ammattikorkeakoulu.

Argumenttipankki

Innovaatio Sodankylästä: näin käytät lähiruokaa koulujen keskuskeittiöissä

Sodankylän kunnassa on kehitetty malli, jolla keskuskeittiö voi tehdä tuoretta lähiruokaa yhtä kustannustehokkaasti kuin perinteistä puolivalmiista eineksistä koottua ruokaa. Sodankylän ruokapalvelupäällikön Merja Aholan kehittämässä mallissa hyödynnetään muun muassa keittiön teknisten välineiden mahdollisuuksia niin, että ruoat kypsyvät yöllä, jolloin henkilökuntaa ei tarvita paikalle.

Rahaa säästyy ja rahat jäävät ennen kaikkea omalle alueelle. Ravintoarvot ovat kohdallaan ja ruoka on tuoretta. Lue Yle Lapin uutisesta lisää.

Myös Kiuruvedellä lähi- ja luomuruoka on strateginen valinta.

Voiko nuotiolla paistaa muutakin kuin makkaraa?

Kyllä voi. Esimerkiksi itse hankittua villiruokaa. Metsähallitus on julkaissut Eräkokki-keittokirjan, joka keskittyy luonnonläheiseen ruokaan. Lue Ylen uutisesta lisää.

Lähiruokaa omasta maakunnasta

Hämeen uusi nousu pitää rakentaa omien luonnonvarojen kestävälle käytölle, kirjoittaa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa 23.8.2013. Mittavien luonnonvararesurssien lisäksi maakunnassamme on vahvaa luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa, mm. HAMKin yksiköt Mustialassa, Evolla ja Lepaalla, Lammin biologinen asema sekä MTT Jokioisilla. Hämeessä ruokatuotannolla on vahva yhteys aluetalouteen ja ympäristöön. Luonnonolosuhteemme, sijaintimme ja monipuolinen elintarvikesektori yhdistettynä ainutlaatuiseen innovaatioympäristöön antavat menestyksen eväät. Lue Anttilan koko kirjoitus.

Sieniä poimimalla voi tienata satoja euroja päivässä

Suomen metsistä poimitaan vuosittain sieniä vain 1-2 prosenttia siitä määrästä, kuinka paljon sieniä olisi poimittavissa. Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen kannustaakin ihmisiä sienestämään, sillä niissä piilee valtava kaupallinen mahdollisuus. Sieniä voi kaupata suoraan kauppoihin ja ravintoloihin, mutta tukkuostajat myös tiedottavat haluavansa ostaa sieniä. Monet ostajat tosin toivovat kerääjiltä poimijakoulutusa turvallisuuden vuoksi. Lue Ylen uutinen.

Särjen syönti on ekoteko

Moni irvistää särjelle, mutta aivan suotta. Muun muassa Suomen kalastajien keskusjärjestö muistuttaa, että särjen syönti on lähestulkoon ympäristöteko. Oikein käsiteltynä särki ei ole roskakala. Maatalousvaltaisessa Suomessa särki oli yleinen talouskala. Lue Ylen jutusta lisää ja katso myös video särjen käsittelystä.

Kanta-Hämeen maakunnasta luonnonvara-alan edelläkävijä

Kantahämäläiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.) suosivat lähiruokaa. Anttilalle maistuvat kaikki lähituotteet, Grahn-Laasonen kertoo katsovansa aina tarkkaan mistä ruoka on peräisin, ja Koskinen on mieltynyt erityisesti Tuulosrievän tekemään ruisleipään. Kaikki kolme lupaavat tukea lähiruoan aseman vahvistamista maakunnassa. Luonnonvara-alaa yleensä he pitävät yhtenä maakuntamme vahvuutena. Poliitikot kertoivat ajatuksiaan Elomessuilla keskustelutilaisuudessa, joka kuuluu Kehittämiskeskus Oy Hämeen tänä vuonna järjestämään luonnonvara-alan piknik-sarjaan. Näkökulmana oli luonnonvara-alan merkitys tulevaisuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.

Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.

Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.

Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.

Kuva: Lea Karmala

Kanta-Hämeestä lähiruokaa uusmaalaisille
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.

Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.

Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.

Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.

Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.

Luonto on pullollaan ilmaista ruokaa

Jopa omalta kotipihalta voi löytyä paljon syömäkelpoisia raaka-aineita, jos tietää miten mitäkin kukkaa ja kasvia voidaan hyödyntää. Luomu- ja lähiruokavillityksen jälkeen on aika heittäytyä täysin villiksi, sillä uusin ruokatrendi on villiruoka. Moni tosin syö villiruokaa tietämättään jo nyt. Lue Ylen juttu aiheesta

Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään!

Maailman ympäristöpäivä on vuodesta 1972 alkaen 5. kesäkuuta järjestetty UNEP:n (United Nations Environment Day) vuosipäivä, jolloin kiinnitetään huomiota ympäristökysymyksiin. Vuoden 2013 teemana on Think.Eat.Save. Lue teemasta lisää UNEPin sivuilta

Hämeen ELY-keskus jakoi tänään myös ympäristöpalkinnon sekä kunniamainintoja. Ympäristöpalkinto jaettiin food designer Pirjo Päivärinnalle. Pirjo Päivärinta saa palkinnon uraauurtavasta ja luovasta toiminnastaan ympäristön hyväksi lähiruokakulttuurin alalla. Ympäristönsuojelun kunniamaininnan vesiensuojelusta sai loppilainen maanviljelijä Marja Ukkola.Lue Yle Hämeen uutinen 5.6.2013.