Ähtärissä järjestetään Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa -seminaariin torstaina 20.3. klo 13–16.
Seminaarissa tutustutaan luonnontuotteiden käyttöön matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Aihetta valottavat puheenvuoroissaan sekä alan yrittäjät että asiantuntijat. Tapaamisen tavoitteena on nostaa esille luonnontuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia palveluissa. Seminaari edesauttaa eri alojen yrittäjien ja toimialojen välisen yhteistyön rakentumista.
Tilaisuuden kohderyhmänä ovat luonnontuotealan toimijoiden lisäksi hyvinvointi- tai matkailupalveluja tarjoavat yritykset sekä alan kehittäjät ja muut sektorin toiminnasta kiinnostuneet.
Seminaari on osa Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hanketta.
AJANKOHTA JA PAIKKA:
Torstaina 20.3.2014 klo 13:00 – 16:15
Mesikämmen, Karhunkierros 149, Ähtäri http://www.hotellimesikammen.fi/
ILMOITTAUTUMINEN:
Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin 17.3.2014 mennessä ja samalla ilmoittamaan mahdolliset erityisruokavaliot. Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautumiset puhelimitse 050 382 3022 tai sähköpostitse info(at)aitoluonto.fi
OHJELMA
12:30 – 13:00 Saapuminen paikalle
13:00 – 13:10 Tervetulosanat, Juha Rutanen, LT-INNO-hanke
13:10 – 13:40 Katja Misikangas, Lapland Naturals: Luonnontuotteet Lapin palvelutarjonnassa
13:40 – 14:00 Heikki Ruha, Lehtopeat Oy: Turve hyvinvointimatkailussa
14:00 – 14:20 Kirsti Järvensivu, Ekohoitola VitaRosa: Luonnontuotteet ja ekokosmetiikka palveluyrittäjän näkökulmasta
14:20 – 14:50 Kahvi
14:50 – 15:30 Giulia Corradini, Padovan yliopisto, Italia: Luonnontuotteiden käyttökulttuuri Italiassa
15:30 – 15:50 Jaana Rintala, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, MATKO 3 -hanke: Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla
15:50 Keskustelu ja tilaisuuden päättäminen
Lisätietoja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Juha Rutanen, puh. 040 5737 568, juha.rutanen(at)helsinki.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit
19.11.2013
Voiko nuotiolla paistaa muutakin kuin makkaraa?
Kyllä voi. Esimerkiksi itse hankittua villiruokaa. Metsähallitus on julkaissut Eräkokki-keittokirjan, joka keskittyy luonnonläheiseen ruokaan. Lue Ylen uutisesta lisää.
19.9.2013
Kansainvälinen luonnontuotealan konferenssi 12-13.11 Espoossa
Espoossa järjestetään kansainvälinen luonnontuotealan konferenssi NON-WOOD FOREST PRODUCTS, HEALTH AND WELL-BEING 12.–13.11.2013 Hotelli Korpilammessa.
Konferenssi tarjoaa mielenkiintoisia esityksiä, tietoa alan ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä mahdollisuuden tavata luonnontuotealan asiantuntijoita ympäri maailman! Ohjelma on luonteeltaan poikkitieteellinen yhdistäen näkökulmia aina lääketieteestä markkinointiin ja metsä- ja elintarviketieteisiin. Ensimmäinen konferenssipäivä keskittyy luonnontuotteiden bioaktiivisiin yhdisteisiin ja niiden mahdollisuuksiin. Keskiviikkona puheenvuoroissa korostuvat mm. raaka-aineen saatavuuteen, kuluttajien mieltymyksiin, laatuun ja alan sääntelyyn liittyvät aihepiirit.
Pääpuhujina toimivat alan kansainväliset huiput, professori Zhang Bolin Pekingin metsäyliopistosta, professori Pauli Guido Illinoisin yliopistosta, Norjan maatalous ja ympäristöinstituutin vanhempi tutkija Rolf Nestby sekä Rutgersin yliopiston ravitsemustieteen professori Paul Breslin. Puheiden ohella konferenssi sisältää posterinäyttelyn.
Konferenssin tarkka ohjelma
Ilmoittautumiset 25.10 mennessä. Tapahtuman osallistumismaksu on 120 euroa pitäen sisällään konferenssiohjelman, materiaalit ja ruokatarjoilut. Yhden päivän hinta on 80 euroa ja opiskelijahinta koko konferenssille on 80 euroa.
Konferenssin kotisivut.
Konferenssi tarjoaa mielenkiintoisia esityksiä, tietoa alan ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä mahdollisuuden tavata luonnontuotealan asiantuntijoita ympäri maailman! Ohjelma on luonteeltaan poikkitieteellinen yhdistäen näkökulmia aina lääketieteestä markkinointiin ja metsä- ja elintarviketieteisiin. Ensimmäinen konferenssipäivä keskittyy luonnontuotteiden bioaktiivisiin yhdisteisiin ja niiden mahdollisuuksiin. Keskiviikkona puheenvuoroissa korostuvat mm. raaka-aineen saatavuuteen, kuluttajien mieltymyksiin, laatuun ja alan sääntelyyn liittyvät aihepiirit.
Pääpuhujina toimivat alan kansainväliset huiput, professori Zhang Bolin Pekingin metsäyliopistosta, professori Pauli Guido Illinoisin yliopistosta, Norjan maatalous ja ympäristöinstituutin vanhempi tutkija Rolf Nestby sekä Rutgersin yliopiston ravitsemustieteen professori Paul Breslin. Puheiden ohella konferenssi sisältää posterinäyttelyn.
Konferenssin tarkka ohjelma
Ilmoittautumiset 25.10 mennessä. Tapahtuman osallistumismaksu on 120 euroa pitäen sisällään konferenssiohjelman, materiaalit ja ruokatarjoilut. Yhden päivän hinta on 80 euroa ja opiskelijahinta koko konferenssille on 80 euroa.
Konferenssin kotisivut.
23.8.2013
Sieniä poimimalla voi tienata satoja euroja päivässä
Suomen metsistä poimitaan vuosittain sieniä vain 1-2 prosenttia siitä määrästä, kuinka paljon sieniä olisi poimittavissa. Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen kannustaakin ihmisiä sienestämään, sillä niissä piilee valtava kaupallinen mahdollisuus. Sieniä voi kaupata suoraan kauppoihin ja ravintoloihin, mutta tukkuostajat myös tiedottavat haluavansa ostaa sieniä. Monet ostajat tosin toivovat kerääjiltä poimijakoulutusa turvallisuuden vuoksi. Lue Ylen uutinen.
5.8.2013
Puolukan viljely on helppoa ja tuottaa hurjia tuloksia
Tutkimusten perusteella puolukan viljely tuottaa moninkertaisesti luonnosta kerättyyn puolukkasatoon verrattuna. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Henri Vanhasen mukaan Suomessa olisi täysi valmius siirtyä tuottavampaan mustikan ja puolukan viljelyyn Amerikan malliin. Miten puolukkaa voitaisiin vieljellä Suomessa tehokkaasti? Käy lukemassa Ylen uutinen.
 |
| Kuva: Yle |
4.7.2013
Kestävämpää taloutta ja huomista
Eurokriisi, kasvava julkinen velka, kestävyysvaje, sosiaaliset ongelmat, sirpaloitunut kehittäminen, teknologian parempi hyödyntäminen suorastaan huutavat uusia toimintatapoja ja –malleja. Lisäksi elämme ja kulutamme yli tarpeidemme sekä planeettamme kantokyvyn – luonto reagoi. Painimme siis erittäin viheliäisten ongelmien kanssa. Muutos on tehtävä NYT.
Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.
Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot. Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita.
Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.
Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on
Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.
Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen
Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).
Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.
Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille. Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi
Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!
Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot
Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.
Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot. Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita.
Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.
Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on
Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.
Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen
Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).
Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.
Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille. Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi
Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!
Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot
28.6.2013
Kanta-Häme – luonnonvara-alojen ykkösmaakunta
Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämällä piknikillä keskusteltiin Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Piknik-viltin äärellä eri organisaatioiden ammattilaiset pohtivat muun muassa sitä miten Kanta-Hämeen laajoja ja monipuolisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin.
– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.
Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.
Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.
Uutta liiketoimintaa
Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.
– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.
Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.
– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.
– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.
Pohjavesi ylpeyden aihe
Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.
– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.
– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.
Lue myös Hämeen Sanomien juttu ja etusivun teksti sekä kuuntele YLE Hämeen radiouutiset.
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu
– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.
Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.
Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.
Uutta liiketoimintaa
Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.
– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.
Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.
– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.
– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.
Pohjavesi ylpeyden aihe
Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.
– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.
– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.
 | ||
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu
25.6.2013
Luonnonlukutaito - luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista
Luonnon hyvinvointivaikutukset ja aineettomat arvot tarjoavat uusia lähteitä palveluliiketoiminnalle ja kansainväliselle edelläkävijyydelle. Tutkimusten mukaan luonto edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä monella tapaa. Vihreät ympäristöt tarjoavat uusia ratkaisuja yhteiskuntamme haasteisiin ja hyvinvointiongelmiin. Tulevaisuudessa niistä voi tulla vielä paljon nykyistä merkittävämpiä hyvinvoinnin lähteitä.
Sitra on julkaissut Luonnonlukutaito-julkaisun. Se konkretisoi ja kokoaa yhteen näkemyksiä siitä, millainen rooli luonnolla ja vihreillä ympäristöillä voisi olla tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja vihreän talouden lähteenä, millaisia uusia palveluratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia on näköpiirissä sekä millaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä kestävän hyvinvoinnin ja liiketoiminnan aikaansaamiseksi.
Vihreässä taloudessa tarvitaan moniaistisia palveluratkaisuja, jotka hyödyntävät luontolähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Luonnonlukutaito auttaa luomaaan uusia palveluja, joissa yhdistyvät luonto, moniaistinen palvelukokemus ja teknologia.
Sitra on julkaissut Luonnonlukutaito-julkaisun. Se konkretisoi ja kokoaa yhteen näkemyksiä siitä, millainen rooli luonnolla ja vihreillä ympäristöillä voisi olla tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja vihreän talouden lähteenä, millaisia uusia palveluratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia on näköpiirissä sekä millaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä kestävän hyvinvoinnin ja liiketoiminnan aikaansaamiseksi.
Vihreässä taloudessa tarvitaan moniaistisia palveluratkaisuja, jotka hyödyntävät luontolähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Luonnonlukutaito auttaa luomaaan uusia palveluja, joissa yhdistyvät luonto, moniaistinen palvelukokemus ja teknologia.
7.6.2013
Viherkatot ovat tulossa takaisin
Sota-aikana rakennusten katot olivat täynnä kasvillisuutta. Yhtäkkiä ne katosivat, mutta nyt viherkatot ovat tulossa takaisin. Lue Hämeen Sanomien juttu (7.6.2013) viherkatoista.
3.6.2013
Valokuvanäyttely Hämäläistä luontoa Tammelassa
Tunnistatko uhanalaisen kangasvuoko? Montako silmää hämähäkillä onkaan? Hannu Rasinrannan valokuvanäyttely Hämäläistä luontoa kertoo muun muassa vastaukset näihin kysymyksiin. Näyttely on esillä Hämeen luontokeskuksessa Tammelassa 1.8 asti. Hämeenlinnalainen Rasinranta on eläkkeellä oleva puuseppä, joka harrastaa ahkerasti luonnon tarkkailua, retkeilyä ja valokuvausta.
Katso lisätietoja Hämeen luontokeskuksesta.
Katso lisätietoja Hämeen luontokeskuksesta.
27.5.2013
Hyönteisistä villiruokaa?
Hyönteistutkija Lena Huldénin mielestä ravinnontuotannossa veden riittävyys tulee isoksi ongelmaksi, sen takia mm. hyönteisten syöntiä tulisi edistää. Varsinais-Suomessa tästä haetaan liiketoimintaa. Katso Ajankohtaisen kakkosen juttu hyönteisistä.
 |
| Kuva: JensG |
16.5.2013
Ympäristöilta 8.6. Lammilla
Lammin biologinen asema järjestää ympäristöillan 8.6 klo 16-17.30. Voit kysyä esimerkiksi Hämeen kasveista, eläimistä, vesistä ja ympäristöön liittyvistä asioista. Paikalla vastaamassa ovat asiantuntijat. Voit lähettää kysymykset myös etukäteen. Katso lisää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)