Mesimarjaa ja mustikkaa - marjat ovat nyt kovassa nosteessa

Mesimarjan kasvatusta kokeillaan automatisoiduissa torneissa. Keinotekoisilla kasvuoloilla tutkitaan, voidaanko pienellä pinta-alalla tuottaa suurikokoista ja makeaa mesimarjaa. Hankalasti ja hitaasti poimittavasta mesimarjasta on pulaa koko Suomessa uutisoi Yle. Mesimarjaa saadaan Suomessa keskimäärin 3 000 kiloa vuosittain. Viljelyssä sitä oon vain noin 2-4 hehtaaria, eikä hienoaromista marjaa riitä aina edes valtiovieraille tai Helsingin huippuravintoloihin. Lue Ylen uutisista

Kuva:Yle

Lapin mustikkaa viedään japanilaisille pillereiksi
Suomesta viety mustikka syödään Japanissa jauhokapseleina silmäsairauksiin. Muun muassa Lapissa marjoja ostava Polarica vie keskimäärin noin kolmanneksen ostetusta mustikasta Aasiaan. Aasiassa mustikasta jalostetaan lähes yksinomaan Japanin markkinoille tarkoitettuja antosyaanipillereitä, joiden uskotaan parantavan muun muassa hämäränäköä. Lue Ylen uutinen mustikan hyödyistä. Yle uutisoi myös puolukan viljelystä menneellä viikolla.

Kuva Yle

Karttamerkinnät parhaista marjojen ja sienten kasvupaikoista
Metsäntutkimuslaitos aikoo merkitä karttoihin metsämarjojen ja sienten kasvupaikkoja madaltaakseen marjojen poimintaan ryhtymisen kynnystä. Kainuussa Metsäkeskus kokeili vastaavaa jo vuonna 2006, mutta netissä ollut marjakartta on myöhemmin lakkautettu. Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo kertoo, että palvelua suunnataan ennen kaikkea kaupunkilaisille, jotka ovat toivoneet karttapalvelua. Salon mukaan karttojen ylläpito vaatii harjoittelua. Hän uskoo myös, että Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistyttyä Luonnonvarakeskukseksi saadaan karttahankkeenkin taakse "leveämmät hartiat". 

Puolukan viljely on helppoa ja tuottaa hurjia tuloksia

Tutkimusten perusteella puolukan viljely tuottaa moninkertaisesti luonnosta kerättyyn puolukkasatoon verrattuna. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Henri Vanhasen mukaan Suomessa olisi täysi valmius siirtyä tuottavampaan mustikan ja puolukan viljelyyn Amerikan malliin. Miten puolukkaa voitaisiin vieljellä Suomessa tehokkaasti? Käy lukemassa Ylen uutinen.

Kuva: Yle

Maakuntajohtaja Timo Reina: Kanta-Häme, luonnonvara-alan maakunta

Sunnuntain Hämeen Sanomien vieraileva kirjoitus oli maakuntajohtaja Timo Reinan käsialaa. Maakuntajohtaja kirjoittaa Hämeen vahvuuksista ja mahdollisuuksista luonnonvara-alalla. Lue juttu tästä.

Eerikkilästä maan johtava jalkapallon valmennuskeskus

Eerikkilä Tammelassa käy tutuksi yhä useammalle suomalaiselle jalkopallolupaukselle. Urheiluopisto on jatkuvasti investoinut kenttiin ja majoitustiloihin. Opisto otti käyttöön uuden jalkapallostadionin. Tavoitteena on olla maan johtava jalkapallon valmennuskeskus. Lue lisää YLE Hämeen uutisesta.

Luonto on pullollaan ilmaista ruokaa

Jopa omalta kotipihalta voi löytyä paljon syömäkelpoisia raaka-aineita, jos tietää miten mitäkin kukkaa ja kasvia voidaan hyödyntää. Luomu- ja lähiruokavillityksen jälkeen on aika heittäytyä täysin villiksi, sillä uusin ruokatrendi on villiruoka. Moni tosin syö villiruokaa tietämättään jo nyt. Lue Ylen juttu aiheesta

Kestävämpää taloutta ja huomista

Eurokriisi, kasvava julkinen velka, kestävyysvaje, sosiaaliset ongelmat, sirpaloitunut kehittäminen, teknologian parempi hyödyntäminen suorastaan huutavat uusia toimintatapoja ja –malleja. Lisäksi elämme ja kulutamme yli tarpeidemme sekä planeettamme kantokyvyn – luonto reagoi. Painimme siis erittäin viheliäisten ongelmien kanssa. Muutos on tehtävä NYT.

Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.

Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot.  Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.

Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita. 

Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.

Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on

Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.

Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen

Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).

Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.

Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille.   Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.

Lisätietoja

Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.

Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi

Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!

Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot

Aurinkoista ja luonnonläheistä kesää!

Luontoinnovaatiot-blogi päivittyy kesälläkin. Käy ihastelemassa luonnon kauneutta kesän aikana ja ihmettele ympäristöstä kumpuvia monia mahdollisuuksia! Nauti olostasi ja rentoudu. Ennakkotietona lukijoillemme, varaa kalenteriin päivämäärä 6.9.

Ennakkokutsu - Luonnosta liiketoimintaa Kanta-Hämeeseen 6.9.2013
Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaama Luontoinnovaatiot- hanke järjestää työpajan Hämeenlinnassa 6.9.2013, jonka tavoitteena on tuoda esiin Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamisen tärkeimmät osa-alueet. Kanta-Häme tavoittelee edelläkävijyyttä luonnonvara-alalla ja se on nostettu maakunnan yhdeksi kehittämisen kärjiksi.

Tilaisuudessa sinulla on mahdollisuus ottaa kantaa koko Kanta-Hämeen sekä koko Etelä-Suomen yhteistyöalueen luonnonvara-alan tulevaisuuden kehittämiseen. Varaa päivä kalenteriisi jo nyt, lisätietoa on tulossa elokuussa!

Tervetuloa vaikuttamaan, verkostoituman ja hakemaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia luontoa hyödyntäen. Yrittämismahdollisuudet alalla kasvavat koko ajan!

Työpaja on tarkoitettu Kanta-Hämeen yrityksille, kehittäjille ja asiantuntijoille ja se on maksuton. Voit myös viedä viestiä eteenpäin omille verkostoillesi. Mahdolliset ennakkoilmoittautumiset ja lisätiedot allekirjoittaneelta.

Eija Tiura
projektipäällikkö, Luontoinnovaatiot-hanke

Kanta-Häme – luonnonvara-alojen ykkösmaakunta

Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämällä piknikillä keskusteltiin Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Piknik-viltin äärellä eri organisaatioiden ammattilaiset pohtivat muun muassa sitä miten Kanta-Hämeen laajoja ja monipuolisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin.

– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.

Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.

Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.

Uutta liiketoimintaa

Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.

– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.

Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.

– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.

– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.

Pohjavesi ylpeyden aihe

Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.

– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.

– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.

Lue myös Hämeen Sanomien juttu ja etusivun teksti sekä kuuntele YLE Hämeen radiouutiset.
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu

Kanta-Hämeessä juodaan hyvää, hämäläistä pohjavettä

Kanta-Hämeessä juodaan hyvää, hämäläistä pohjavettä

Kanta-Häme on täysin omavarainen pohjavesien suhteen. Koko vesihuoltomme perustuu joko pohjaveden tai tekopohjaveden käytöön. Myös pääkaupunkiseudun kriisiajan vedenotto on Kanta-Hämeen varassa.

Pohjavedellä on suuri merkitys vesihuollossa. Pohjavettä käyttää Suomessa noin 3,5 miljoonaa asukasta. Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Pohjavesi on laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjaveden pilaantuminen on erittäin vakava ympäristövahinko. Tämän vuoksi pohjavesialueella yrityksen toiminnalle on asetettu tiukemmat lainsäädännölliset vaatimukset kuin muilla alueilla. Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa mm. teiden suolaus, vanhat kaatopaikot ja teollisuus, kemikaalien ja polttoaineiden vuodot maaperään. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen.

Öljyvahingot ovat suuri uhka. Kanta- ja Päijät-Hämeessä todetaan vuosittain parisataa ympäristövahinkoa, joista lähes 40% tapahtuu pohjavesialueilla. Lukumääräisesti suurin osa vahingoista liittyy jollain tavalla kiinteistöjen öljylämmitykseen. Kiinnitä huomiota öljylämmitysjärjestelmien kuntoon ja pidä huolta säännöllisestä huollosta.

Lisätietoa pohjavesistä

Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maan pinnan alaista vettä. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista.

Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan:
- Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
- Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
- Luokka III: muu pohjavesialue

Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin:
- Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 §)
- Vedenottamon suoja-alue (VL 4:11 §)

Pohjavesialueista voit tiedustella esim. kunnan ympäristösihteeriltä. Suomen pohjavesialueista voit lukea lisää Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.

Lue myös miten voit ehkäistä ja kartoittaa oman yrityksesi ympäristöriskit.

Luonnonvara-alalta yrittämismahdollisuuksia!

Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla ovat jatkuvasti kasvaneet – niihin kannattaa nyt tarttua!

Hämeen, Lahden ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut haluavat tukea luonnonvara-alan yrittämistä järjestämällä Biotaloudesta bisnestä -koulutuksen syyskuusta alkaen.
Kyse on oppisopimustyyppisestä korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksesta (30 op), joka on osallistujille maksuton. Koulutus on suunnattu luonnonvara-alalla toimiville tai alalle siirtyville hortonomeille, agrologeille ja metsätalousinsinööreille sekä muille alasta kiinnostuneille korkeakoulutetuille, opistotutkinnon suorittaneille tai henkilöille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen.

Koulutuksessa kehitetään omaa luonnonvara-alan yritystoimintaa. Siihen kuuluu 11 päivää lähiopetusta sekä työssäoppimista ja kehittämistehtäviä. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä  www.hamk.fi/ilmoittaudu - > luonnonvara-ala. Hämeenlinnan ryhmään valitaan 15 opiskelijaa.

Lue koulutuksesta lisää.