Maapallo on elänyt eilisestä keskiviikosta lähtien velaksi. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut neljässä vuodessa reilulla kuukaudella.
Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun 20. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut nopeasti, sillä 1970-luvun alkupuolella kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä.
Vielä vuonna 2009 ylikulutuspäivä koitti syyskuun lopussa, nyt luonnonvarat loppuvat jo elokuussa.
Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.
- Suomalaiset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä todella paljon asumis-, liikkumis- ja ruokavalinnoillaan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.
Rohwederin mukaan tehokkaita keinoja pienentää hiilijalanjälkeä on esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja asuintilojen lämpötilan laskeminen, naudanlihan syönnin puolittaminen ja pyöräily autolla ajamisen sijasta. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana kun taas ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.
Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta.
Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.
Lähde:Yle uutiset
21.8.2013
Särjen syönti on ekoteko
Moni irvistää särjelle, mutta aivan suotta. Muun muassa Suomen kalastajien keskusjärjestö muistuttaa, että särjen syönti on lähestulkoon ympäristöteko. Oikein käsiteltynä särki ei ole roskakala. Maatalousvaltaisessa Suomessa särki oli yleinen talouskala. Lue Ylen jutusta lisää ja katso myös video särjen käsittelystä.
16.8.2013
Luonnonvarojen kestävä käyttö -työpaja
Etelä-Suomen maakunnat (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) hakevat lisää elinvoimaa luonnonvara-alasta. Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuuden liiketoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvara-ala tarjoaa uusia innovaatiomahdollisuuksia, lisäarvoa ja kilpailuetua kaikille toimialoille. Miten näitä voisi hyödyntää maakuntien näkökulmasta?
Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.
Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.
Tulostettava kutsu ja ohjelma
Lämpimästi tervetuloa!
OHJELMA
9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?
Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen
10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti
Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita
10.45 Kyselystä kummunnutta
Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus
11.15 Lounas
12.00 Pajattelua
1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o Kanta-Häme
o Päijät-Häme
o Uusimaa
13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o luontoinnovaatiot
o luonnonvaraosaaminen
o luonnonvara-ala
14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?
15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua
16.00 Tilaisuus päättyy
Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.
Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.
Tulostettava kutsu ja ohjelma
Lämpimästi tervetuloa!
OHJELMA
9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?
Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen
10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti
Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita
10.45 Kyselystä kummunnutta
Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus
11.15 Lounas
12.00 Pajattelua
1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o Kanta-Häme
o Päijät-Häme
o Uusimaa
13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o luontoinnovaatiot
o luonnonvaraosaaminen
o luonnonvara-ala
14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?
15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua
16.00 Tilaisuus päättyy
14.8.2013
Kanta-Hämeen maakunnasta luonnonvara-alan edelläkävijä
Kantahämäläiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.) suosivat lähiruokaa. Anttilalle maistuvat kaikki lähituotteet, Grahn-Laasonen kertoo katsovansa aina tarkkaan mistä ruoka on peräisin, ja Koskinen on mieltynyt erityisesti Tuulosrievän tekemään ruisleipään. Kaikki kolme lupaavat tukea lähiruoan aseman vahvistamista maakunnassa. Luonnonvara-alaa yleensä he pitävät yhtenä maakuntamme vahvuutena. Poliitikot kertoivat ajatuksiaan Elomessuilla keskustelutilaisuudessa, joka kuuluu Kehittämiskeskus Oy Hämeen tänä vuonna järjestämään luonnonvara-alan piknik-sarjaan. Näkökulmana oli luonnonvara-alan merkitys tulevaisuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.
Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.
Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.
Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.
Kanta-Hämeestä lähiruokaa uusmaalaisille
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.
Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.
Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.
Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.
Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.
Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.
Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.
Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.
Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.
 |
| Kuva: Lea Karmala |
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.
Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.
Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.
Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.
Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.
9.8.2013
Mesimarjaa ja mustikkaa - marjat ovat nyt kovassa nosteessa
Mesimarjan kasvatusta kokeillaan automatisoiduissa torneissa. Keinotekoisilla kasvuoloilla tutkitaan, voidaanko pienellä pinta-alalla tuottaa suurikokoista ja makeaa mesimarjaa. Hankalasti ja hitaasti poimittavasta mesimarjasta on pulaa koko Suomessa uutisoi Yle. Mesimarjaa saadaan Suomessa keskimäärin 3 000 kiloa vuosittain. Viljelyssä sitä oon vain noin 2-4 hehtaaria, eikä hienoaromista marjaa riitä aina edes valtiovieraille tai Helsingin huippuravintoloihin. Lue Ylen uutisista
Lapin mustikkaa viedään japanilaisille pillereiksi
Suomesta viety mustikka syödään Japanissa jauhokapseleina silmäsairauksiin. Muun muassa Lapissa marjoja ostava Polarica vie keskimäärin noin kolmanneksen ostetusta mustikasta Aasiaan. Aasiassa mustikasta jalostetaan lähes yksinomaan Japanin markkinoille tarkoitettuja antosyaanipillereitä, joiden uskotaan parantavan muun muassa hämäränäköä. Lue Ylen uutinen mustikan hyödyistä. Yle uutisoi myös puolukan viljelystä menneellä viikolla.
Karttamerkinnät parhaista marjojen ja sienten kasvupaikoista
Metsäntutkimuslaitos aikoo merkitä karttoihin metsämarjojen ja sienten kasvupaikkoja madaltaakseen marjojen poimintaan ryhtymisen kynnystä. Kainuussa Metsäkeskus kokeili vastaavaa jo vuonna 2006, mutta netissä ollut marjakartta on myöhemmin lakkautettu. Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo kertoo, että palvelua suunnataan ennen kaikkea kaupunkilaisille, jotka ovat toivoneet karttapalvelua. Salon mukaan karttojen ylläpito vaatii harjoittelua. Hän uskoo myös, että Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistyttyä Luonnonvarakeskukseksi saadaan karttahankkeenkin taakse "leveämmät hartiat".
 |
| Kuva:Yle |
Suomesta viety mustikka syödään Japanissa jauhokapseleina silmäsairauksiin. Muun muassa Lapissa marjoja ostava Polarica vie keskimäärin noin kolmanneksen ostetusta mustikasta Aasiaan. Aasiassa mustikasta jalostetaan lähes yksinomaan Japanin markkinoille tarkoitettuja antosyaanipillereitä, joiden uskotaan parantavan muun muassa hämäränäköä. Lue Ylen uutinen mustikan hyödyistä. Yle uutisoi myös puolukan viljelystä menneellä viikolla.
 |
| Kuva Yle |
Metsäntutkimuslaitos aikoo merkitä karttoihin metsämarjojen ja sienten kasvupaikkoja madaltaakseen marjojen poimintaan ryhtymisen kynnystä. Kainuussa Metsäkeskus kokeili vastaavaa jo vuonna 2006, mutta netissä ollut marjakartta on myöhemmin lakkautettu. Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo kertoo, että palvelua suunnataan ennen kaikkea kaupunkilaisille, jotka ovat toivoneet karttapalvelua. Salon mukaan karttojen ylläpito vaatii harjoittelua. Hän uskoo myös, että Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistyttyä Luonnonvarakeskukseksi saadaan karttahankkeenkin taakse "leveämmät hartiat".
5.8.2013
Puolukan viljely on helppoa ja tuottaa hurjia tuloksia
Tutkimusten perusteella puolukan viljely tuottaa moninkertaisesti luonnosta kerättyyn puolukkasatoon verrattuna. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Henri Vanhasen mukaan Suomessa olisi täysi valmius siirtyä tuottavampaan mustikan ja puolukan viljelyyn Amerikan malliin. Miten puolukkaa voitaisiin vieljellä Suomessa tehokkaasti? Käy lukemassa Ylen uutinen.
 |
| Kuva: Yle |
29.7.2013
Maakuntajohtaja Timo Reina: Kanta-Häme, luonnonvara-alan maakunta
Sunnuntain Hämeen Sanomien vieraileva kirjoitus oli maakuntajohtaja Timo Reinan käsialaa. Maakuntajohtaja kirjoittaa Hämeen vahvuuksista ja mahdollisuuksista luonnonvara-alalla. Lue juttu tästä.
22.7.2013
Eerikkilästä maan johtava jalkapallon valmennuskeskus
Eerikkilä Tammelassa käy tutuksi yhä useammalle suomalaiselle jalkopallolupaukselle. Urheiluopisto on jatkuvasti investoinut kenttiin ja majoitustiloihin. Opisto otti käyttöön uuden jalkapallostadionin. Tavoitteena on olla maan johtava jalkapallon valmennuskeskus. Lue lisää YLE Hämeen uutisesta.
17.7.2013
Luonto on pullollaan ilmaista ruokaa
Jopa omalta kotipihalta voi löytyä paljon syömäkelpoisia raaka-aineita, jos tietää miten mitäkin kukkaa ja kasvia voidaan hyödyntää. Luomu- ja lähiruokavillityksen jälkeen on aika heittäytyä täysin villiksi, sillä uusin ruokatrendi on villiruoka. Moni tosin syö villiruokaa tietämättään jo nyt. Lue Ylen juttu aiheesta
4.7.2013
Kestävämpää taloutta ja huomista
Eurokriisi, kasvava julkinen velka, kestävyysvaje, sosiaaliset ongelmat, sirpaloitunut kehittäminen, teknologian parempi hyödyntäminen suorastaan huutavat uusia toimintatapoja ja –malleja. Lisäksi elämme ja kulutamme yli tarpeidemme sekä planeettamme kantokyvyn – luonto reagoi. Painimme siis erittäin viheliäisten ongelmien kanssa. Muutos on tehtävä NYT.
Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.
Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot. Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita.
Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.
Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on
Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.
Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen
Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).
Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.
Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille. Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi
Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!
Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot
Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.
Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot. Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.
Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita.
Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.
Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on
Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.
Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen
Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).
Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.
Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille. Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.
Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.
Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi
Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!
Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)