Hyvää ja resurssiviisasta Joulua ja menestystä vuodelle 2014!

Kehittämiskeskus Oy Häme sekä Luontoinnovaatiot-hanke toivottavat asiakkailleen, yhteistyökumppaneilleen ja lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä vuotta 2014!

Ensi vuonna tiedossa on kirjoitus siitä, mitä resurssiviisaus tarkoittaa sekä kokeiluiden tuloksia ja mahdollisesti yhden uuden kokeilun aloitus. Järjestämme lisäksi yleisötilaisuuden aiheesta ja muita hyödyllisisä tilaisuuksia. Pysykääpä kuulolla!

Keruukulttuuri edistää ruuansulatusta ja painonhallintaa

Kansantaudit selätetään luontopalveluilla, visioi Metsäntutkimuslaitos. Lähimetsä voi auttaa laskemaan verenpainetta ja selättämään ruuansulatusvaivat. Villikasvien keruu lähiluonnosta tuo lähiruuan lisäksi ekosysteemipalvelua stressin ja allergioiden vähenemisen kautta. Esi-isien aikainen keräily-metsästäjä-malli pitää terveyden hyvänä ja kilot poissa. Se tuo myös ruokapöytään ja pakkaseen aineksia maittaviin lähiruoka-aterioihin.
Hyvinvointia lisää, kun lähialueen luonnossa vieraillaan yli viisi tuntia kuukaudessa. Vaikutuksen saa siis jo 2 – 3 luontoretkellä kuukaudessa. Tässä ajassa voi löytyä myös muutama litra sieniä tai villiyrttejä säilöttäväksi.

Lue lisää terveyttä edistävistä vaikutuksista.

Kuva: Anssi Koskinen

Mustikka ja puolukka pelastivat marjakaupan

Metsämarjoja ostettiin viime kesänä lähes ennätysmäärä. Puolukan ja mustikan ostomäärät olivat yli kaksinkertaiset pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Marjayritykset ostivat viime kesänä luonnonmarjoja yhteensä 15,5 miljoonaa kiloa. Pääasiassa kaupaksi kävivät mustikka, puolukka ja lakka. Lue lisää hyvistä marjakaupoista.

Lupaavia tuloksia: mustikasta ase rintasyöpää vastaan?

Marjojen teho syöpää vastaan on jo monen tiedossa. Helsingin yliopiston dosentti Anna-Maria Pajarisen mukaan tietyt marjat toimivat kuitenkin toisia paremmin. Esimerkiksi rintasyövän ehkäisyyn löytyy apu suomalaisille tutusta mustikasta. Lue Ylen uutinen kokonaisuudessaan.

Keräilystä liiketoimintaa

Luontoinnovaatiot-hankkeen yhtenä kokeiluna toteutetaan keräilykokeilu Lopella. Keräilykokeilussa on testattu keräilyn organisointimallia, selvitetty kerättäviä tuotteita sekä niiden jatkojalostusta. Kokeilun aikana on myös selvitetty markkinapotentiaalia sekä tutkittu millaista keräilyä muilla alueilla Suomessa on. Tarkemmat tulokset kokeilusta julkaistaan ensi vuoden alussa. Tällä hetkellä esimerkiksi askarteluun ja kukkasidontaan tarkoitettuja luonnonmateriaaleja tuodaan Suomeen Kiinasta. Toisaalta myös suomalaisille puhtaille luonnontuotteille ja luonnonmarjoista tehdyille valmisteille riittää kysyntää Europpassa ja Aasiassa.

Keräilyn mahdollisuuksien tiimoilta järjestettiin keräilyseminaari Lopella 25.11. Tilaisuudessa luennoivat keräilyn ja yrttien asiantuntija Toini Kumpulainen Kiuruveden Herba Centria-hankkeesta sekä Niina Immonen Tampereen seudun osuustoimintakeskuksesta. Verotuskysymyksiin vastasi tilitoimistoyrittäjä Anneli Pietilä Tiliketjusta.

Toini Kumpulainen Kiuruveden Herba Centria -hankkeesta
Kuva: Anneli Vähätalo

Keräilyn liiketoimintamahdollisuudet herättivät runsaasti kysymyksiä osallistujien keskuudessa. Keräily voisi olla yksi maatalouden sivuelinkeino. Toki myös yksittäiset ihmiset voivat kouluttautua keräilijöiksi. Esimerkkejä Kiuruvedeltä kuultiin Toinin esityksen aikana. Mahdollisuuksia on monia.

Kiinnostuneita osallistujia oli saapunut runsain määrin.
Kuva: Anneli Vähätalo

Tilaisuuden materiaalit ovat ladattavissa Lopen kunnan sivuilta. Lue myös Hämeen Sanomien artikkeli keräilystä.

Jatkojalostettuja keräilytuotteita. Kuvassaoikealla  idean isä Heimo Peltola.
Kuva: Anneli Vähätalo

Nyt sitä saa - nimittäin kaasua tankkiin

Suomen uusin kaasuauton tankkauspiste on avattu Kanta-Hämeeseen. Forssassa tehdään kaasua autoihin biojätteestä, ja Kiimassuon tankkausaseman kaasu riittää noin kymmenen auton päivittäiseen tankkaukseen. Tankattavia ei ainakaan aluksi ole ruuhkiksi asti, sillä Suomessa on vasta vajaat 2 000 kaasuautoa. Määrän arvellaan kasvavan kaasun hinnan ja ympäristöystävällisyyden takia. Polttoaine on forssalaista. Se on tehty teollisuudesta, kaupoista ja kodeista peräisin olevasta elintarvikejätteestä ja puhdistamolietteestä
– Biokaasu tehdään meillä jätteistä. Meille tulee erilliskerättyä biojätettä asumisesta, teollisuudesta, kaupasta ja sen lisäksi tulee erilaisia lietteitä, puhdistamolietteitä, elintarviketeollisuudesta erilaisia massoja, että se on sataprosenttisesti jätemateriaalista, kertoo Envor Groupin toimitusjohtaja Mika Laine.

Lue lisää Ylen uutisesta .

Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinnassa 11.12

Energiaseminaari käsittelee Maaseudun energia-akatemia -hankkeessa saatua viimeisintä tutkimustietoa. Kuulet myös käytännön esimerkkejä maatalouden energiatehokkuudesta huippunimien kertomana ja mitä HUE-hanke voisi tarjota sinulle.

Ilmoittautuminen 4.12 mennessä. Katso päivän ohjelma.

Innovaatio Sodankylästä: näin käytät lähiruokaa koulujen keskuskeittiöissä

Sodankylän kunnassa on kehitetty malli, jolla keskuskeittiö voi tehdä tuoretta lähiruokaa yhtä kustannustehokkaasti kuin perinteistä puolivalmiista eineksistä koottua ruokaa. Sodankylän ruokapalvelupäällikön Merja Aholan kehittämässä mallissa hyödynnetään muun muassa keittiön teknisten välineiden mahdollisuuksia niin, että ruoat kypsyvät yöllä, jolloin henkilökuntaa ei tarvita paikalle.

Rahaa säästyy ja rahat jäävät ennen kaikkea omalle alueelle. Ravintoarvot ovat kohdallaan ja ruoka on tuoretta. Lue Yle Lapin uutisesta lisää.

Myös Kiuruvedellä lähi- ja luomuruoka on strateginen valinta.

Villiruoan vuosikalenterissa on riistan vuoro

Villiruoan vuosikalenterissa on syksyllä riistan vuoro. Villiruoka houkuttelee suomalaisia. Tieto käy ilmi ELO-säätiön teettämästä kuluttajakyselystä. Avain villiruokakiinnostukseen on suomalaisille rakas luonto, ja kuluttajakyselyn mukaan kolmannes suomalaisista haluaisikin käyttää enemmän marjoja, sieniä, villikalaa, -kasveja ja riistaa. Lue ELO-säätiön sivuilta lisää.

Voiko nuotiolla paistaa muutakin kuin makkaraa?

Kyllä voi. Esimerkiksi itse hankittua villiruokaa. Metsähallitus on julkaissut Eräkokki-keittokirjan, joka keskittyy luonnonläheiseen ruokaan. Lue Ylen uutisesta lisää.

Yrityksille suunnattu työpaja sai kiitosta

Luontoinnovaatiot-hanke järjesti Kanta-Hämeen yrittäjille suunnatun työpajapäivän, jonka tarkoituksena oli ristiinpöllyttää eri alojen yrityksiä ja tuottaa uusia luontoon liittyvä liiketoimintaideoita. Aamupäivä vietettiin upeassa kokoushuvila Kielorannassa, Hämeenlinnassa.

Kokous-ja virkistyshuvila Kieloranta

Päivän avasi KONEen ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo, joka kertoi miten KONE on ollut edelläkävijä ekotehokkuudessa ja millaisia asioita pienikin yritys voi ottaa huomioon. Hanna vinkkasi yrittäjille, että kannattaa valita kolmesta viiteen asiaa, jotka vievät yritystä kohti erinomaisuutta ympäristöasioissa. Ekotehokkuus nivoutuu päivittäisiin toimintoihin, joten pienillä asioilla voi olla suuri merkitys kokonaissäästön kannalta. Yrityssijoittajat arvostavat myös ympäristötietoisia yrityksiä.

Hanna Uusitalo, KONEen ympäristöjohtaja

Osallistujat kuuntelemassa mielenkiintoista esitystä

 Työpajoissa osallistujat pääsivät ryhmissä ideoimaan eri aloilta uusia innovaatioita. Ideoita tuli runsaasti ja keskustelu oli vilkasta.

Ideoinnin herättäjiä

Ideat paperille

Energia- ja kierrätysryhmä

Metsäryhmä

Matkailuryhmä

Yksi innokas oveen koputtelija jouduttiin kuitenkin jättämään oven taakse :)

 Päivä oli kaikenkaikkiaan onnistunut ja työ luontoinnovaatioiden parissa jatkuu.

Syysmaisemia rannasta

Koko kylä voi pyöriä itse tuotetulla energialla

Uusiutuva energia on kylien mahdollisuus. Pohjanmaan maakunnissa etsitään kylille mahdollisuuksia omaan energiantuotantoon. Energiakylä- hankkeessa tavoitteeksi on asetettu energiaomavaraisuus ja se on jopa mahdollinen saavuttaa. Kylien energiantuotannossa keskeisellä sijalla ovat biomassa ja tuulienergia. Jepualla on rakennettu yksi Suomen suurimpia biokaasulaitoksia energiantuotantoon. Lue Ylen uutisesta lisää.

Ruokateollisuuden trendit 2014: Luontoa ja luonnollista valmiissa paketissa

Raaka-aineiden luonnostaan sisältämiä ainesosia arvostetaan yhä enemmän, lupaa ruokatrendikatsaus vuodelle 2014. Piristys, proteiinit ja villiruoka paketoidaan helppokäyttöisiksi tuotteiksi, joita myy maku terveellisyyden sijaan. Lue lisää.

Tule kuuntelemaan KONEen ympäristöjohtajaa!

KONEen ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo on mukana luennoimmassa Ideoista innovaatioita -työpajassa 15.11. Työpaja on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen yrityksille. Tule sinäkin mukaan! Hanna kertoo miten pienikin yritys voi olla ekotehokas. Katso päivän ohjelma ja ilmoittaudu eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.

Hanna Uusitalo, KONE

Keräilystä lisäansiota ja liiketoimintaa?

Lopen kunnantalolla järjestetään Luontoinnovaatiot-hankkeen keräilykokeiluun liittyvä seminaari. Illana aikana ideoidaan mistä ja miten luonnontuotteiden keräilystä ammennetaan lisäansioita tai ehkä ihan uutta liiketoimintaa. Seminaarissa kuullaan myös kokemuksia luonnontuotteiden keräilystä, jatkojalostuksesta sekä markkinoinnista. Voidaanko luonnonmateriaaleja keräämällä ja tuotekehittelyyn panostamalla luoda uusia bisnesideoita? Olisiko osuuskunta sopiva malli toimia, voisiko luonnosta saada lisätuloa maatalouteen?

Tule mukaan seminaariin ja ilmoittaudu 21.11 mennessä mia.alatalo@loppi.fi. Katso tulostettava ohjelma

Ohjelma
17.30 Kahvitarjoilu

18.00 Tervetuloa
Jyrki Käki, Luontoinnovaatiot -hanke, Lopen kunta
Anneli Vähätalo, keräilykokeilu Lopella

Kokemuksia keräilystä, varastoinnista ja markkinoinnista
Toini Kumpulainen, Herba Centria II –hanke

Osuuskuntana toimiminen ja osuuskunnan perustaminen
Niina Immonen, toiminnanjohtaja, Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Keskustelua verotuksesta
Anneli Pietilä, toimitusjohtaja, Tiliketju OY

Paikallinen näkökulma
Heimo Peltola, Green World Consulting Oy

20.00 Hyvää kotimatkaa

Villiruoasta povataan uutta Nokiaa?

Villiruoastako "uusi Nokia"? otsikoi Yle Häme uutisoidessaan MTT:n villiruokaselvityksestä, joka on osa Luontoinnovaatiot-hankken toimenpiteitä. Selvitys on valmis vuoden loppuun mennessä. Lue sillä välin Ylen uutinen.

Villiruoka myös houkuttelee suomalaisia ja moni käyttäisi sitä, jos saatavuus olisi parempi. Esimerkiksi riistan saaminen on vaikeaa, jos ei tunne metsästäjiä. Villiruualla voisi olla monia rooleja, Elo-säätiön tuore johtaja Seija Kurunmäki visioi Noormarkussa järjestetyssä infossa.

- Villiruoka on meille mieluista, koska luonnossa oleminen on mieluista. Avainsana on luonto, jota rakastamme, Kurunmäki sanoo.

Villiruokaa ovat tutut marjat, sienet, riista, villikasvikset, villikala ja Lapin laajoilla tunturialueilla vapaasti luonnosta ravintonsa hankkiva poro. Luonnon antimien korostaminen on keino rakentaa Suomesta kansainvälisesti kiinnostava ruokamaa. Luontomme antaa paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Teemat ovat erilaisia eri puolilla Suomea ja eri sesonkeina.
Polarica Oy:n toimitusjohtajan Pasi Anttilan silmät avautuivat hänen siirtyessään vuosi sitten ruotsalais-suomalaisen riista- ja marjatalon palvelukseen. Pohjoisessa villiruoka on arkea ruokapöydässä, ja hän haluaa luonnon antimien leviävän yhä laajempien joukkojen jokapäiväisiin pöytiin.

- Me suomalaiset emme itse näe kaikkia mahdollisuuksia ikkunamme ulkopuolella. Meillä on konkreettinen tavoite: että jokainen suomalainen söisi riistaruokaa kerran vuodessa, Anttila toteaa.

Lue Ruokatiedon mielenkiintoinen juttu villiruuasta ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.

Ideoista innovaatioksi - luonnonvara-ala uusin silmin 15.11

Onko Kanta-Hämeen parhaat bisnesideat jo keksitty vai irtoaisiko luonnosta vielä innovaatioita ja euroja? Kanta-Hämeen luonto ja luonnonvarat tarjoavat huikeita bisnesmahdollisuuksia. Ristiinpöllyttämällä luonnonvara-ala muiden toimialojen kanssa tuottaa usein uusia liikeideoita.

Kutsumme yrittäjät ideoimaan 15.11 Kielorantaan, mistä ja miten luonnonvara-alalta ammennetaan uutta liiketoimintaa. Päivän tavoitteena on kerätä yrityksiltä näkemyksiä luonnon liiketoimintamahdollisuuksista sekä tuottaa kotiinviemisiksi uusia bisnesideoita. Työpajaan on kutsuttu eri toimialojen yrityksiä Kanta-Hämeestä.

Vietämme aamupäivän Kielorannassa. Kokoushuvila Kieloranta on Suomen ensimmäinen hiilineutraali kokous-, virkistys- ja vetäytymispaikka.  Kielorannan eco-design-konseptin ydinsanoma on "kestävää kehitystä järki päässä". Alun perin 1960-luvulla rakennettu huvila, entinen Vanajan seurakuntakeskus, on täydellisesti saneerattu vuosina 2007–2012. Huvilan kunnostuksessa on haluttu säilyttää vanhaa sekä luoda uutta. Vanha rakennuskanta on saatettu uudelle vuosituhannelle ekologisin ratkaisuin ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Huvila sijaitsee Alajärven rannalla, 12km Hämeenlinnan keskustasta.

Ilmoittaudu heti ja viimeistään 11.11 mukaan työpajaan. Voit myös ilmoittautua eija.tiura@kehittamiskeskus.fi, 050 539 9111

OHJELMA 15.11 (tulostettava ohjelma linkissä)
8.30     Aamukahvit ja ilmoittautuminen

9.00    Tervetuloa
Anu Saarinen, Luontoinnovaatiot-hanke, Kehittämiskeskus Oy Häme   

Mistä bisnestä? Ideoita Forssan innovaatioleiriltä ja Kanta-Hämeen luonnonvara-alan kyselystä
Tytti Isokangas ja Sinikukka Pyykkönen, MDI
 
Yrityscase – esiintyjä ilmoitetaan myöhemmin

9.45 Kolme tehtävää, kolme kierrosta: valinta, testaaminen ja konseptointi
Valinta, valitaan kiinnostavin idea
Testaaminen , missä idea voisi toimia? Missä ovat karikkopaikat?
Konseptointi , miten tämän voisi myydä?

11.15 Kohti isoa bisnestä
Mitä pitää tapahtua, jotta tämä kaikki olisi mahdollista?
Miten julkinen sektori voisi auttaa tässä?

12.00 Omakustanteinen lounasmahdollisuus 
Lounas järjestetään, mikäli ruokailijoita on tarpeeksi. Kiinnostus lounaaseen tiedustellaan ilmoittautuneilta myöhemmin.

Metsä hyvinvoinnin lähteenä -seminaari 30.10.

Tule mukaan Metsä hyvinvoinnin lähteenä -seminaarin kuulemaan ja kokemaan, miten voit saada metsästä hyvinvointia ja ideoita yritystoimintaasi.

Monelle ihmiselle luonto ja erityisesti metsä on rauhoittava ja mielialaa kohottava paikka. Esteettiset elämykset ja maisemat ovat tärkeimpiä syitä metsien virkistyskäytölle ja luontomatkailulle. Metsien hyödyntäminen myös hyvinvointivaikutusten tuottajana avaa mahdollisuuksia monenlaisille uusille palvelu- ja tuoteinnovaatioille ja niihin pohjautuvalle yrittäjyydelle.

Live-hanke järjestää maksuttoman metsä-aiheisen teemapäivän keskiviikkona 30.10 klo 12.30-16 Hämeen luontokeskuksessa, Tammelassa . Seminaar issa kerrotaan muun muassa metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista sekä Metsähallituksen luontokeskuksen palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista
yrittäjien kanssa. Lisäksi kuullaan erilaisista tavoista hyödyntää metsää ja luontoa yritystoiminnassa.

Tarkemmat teemapäivien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät
LIVE -hankkeen kotisivuilta.

Mesimarjan kasvihuoneviljely voisi tuplata sadon

Jos mesimarjan tornikasvatustekniikka kasvihuoneissa osoittautuu toimivaksi, saatetaan tuoretta mesimarjaa tulevaisuudessa saada kaksi kertaa vuodessa: kesällä ja kevättalvella. Tekniikka voi säästää tilaa, rahaa ja aikaa. Lue lisää Ruokatiedon sivuilta.

Tulevaisuuden raaka-aineita luonnosta?

Erkki Vasara MTT:ltä on kirjoittanut mielenkiintoisen kolumnin Kehittyvä Elintarvike 4/2013 -lehteen. Erkki valottaa kirjoituksessaan villiruuan mahdollisuuksista teollisuuden raaka-aineina sekä villiruuan taustoja. Lue Erkin kolumni.

Samaisessa lehdessä oli kirjoitus mitä asioita tulee huomioida villikasvien kaupallistamisessa lainsäädännön osalta. Lue juttu tästä.

Kyselyyn vastaajien kesken arvotun palkinnon voittaja on selvillä!

Luonnonvara-alan kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin palkinto ja voittaja on selvinnyt! Lahjakortin Petäykseen voitti K. Miettinen Hattulasta. Onnea voittajalle!

Kestävän energian päivä Lahdessa 26.11

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) -hankkeen tavoitteena on lisätä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen energiaomavaraisuutta sekä edistää uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyvää liiketoimintaa sekä investointeja. HUE pyrkii aktiivisesti aikaansaamaan uusiutuvan ja erityisesti bioenergian käyttökohteita.

HUE järjestää 2. Kestävän energian päivän 26.11.2013 Lahdessa Isku-Yhtymä Oy:n tiloissa uusiutuvan energian tuotannosta ja käytöstä, lämpöyrittäjyydestä sekä energiatehokkuudesta.

Ilmoittautuminen 14.11. mennessä sari.mantila@hamk.fi. Katso ohjelma.

Suomalainen hunaja puree bakteereihin

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, filosofian tohtori ja dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen kertoo, minkälaista tieteellistä näyttöä hunajan terveysvaikutuksista on saatu. Lue hänen kirjoituksestaan lisää.

Hyönteisistä elintarvikkeita?

Aiemmin julkaisimme uutisen hyöteisten syömisestä. Jos hyönteisiä myydään ja markkinoidaan elintarvikkeina, niitä koskee sama elintarvikelainsäädäntö kuin mitä tahansa elintarvikkeita. Lue lisää Eviran sivuilta aiheesta.

Levät ihmisravinnon aatelia?

Levät tuovat mielleen myrkylliset rantavesien pilaajat. Levät ovat tärkeitä järviemme ravintoverkoissa. Aasiassa ihmiset ovat syöneet leviä jo pitkään niiden korkean vitamiini- ja rasvohappomäärän vuoksi. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet myös meidän järviemme levien omaavan samoja terveysvaikutuksia. Lue Elina Peltomaan kirjoituksesta lisää. Peltomaa työskentelee Lammin biologisella asemalla ja on väitellyt levä- ja mikrobiravintoverkoista sisävesissä.

Kuva: Toby Hudson

Green Care -koulutukset alkavat

LIVE-hankkeen Green Care -koulutukset alkavat 8.10. Katso koulutusohjelma ja ilmoittaudu mukaan.

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Green Care -toiminta sijoittuu usein luontoympäristöön tai maatilalle.  Toiminnan arvo on tunnistettu ja tunnustettu, haasteellista on hyödyntää maaseudun luontoresurssit Green Care -yrittäjyyden kautta kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Liiketoimintaa verkostoitumalla (LIVE) -hankkeen tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja osaamista luonnon tavoitteelliseen hyödyntämiseen osana liiketoimintaa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä ryhtyä alan palveluntuottajaksi tai kehittää olemassa olevaa yritystoimintaa.Hanke on tarkoitettu ja kohdennettu matkailu-, hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyyttä miettiville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville maaseudun yrittäjille, yrityksille ja yhteisöille. Kohderyhmänä ovat myös maatalous-, metsä, puutarha-, matkailu- sekä virkistyspalvelujen asiantuntijat, yritysneuvojat ja kuntien hankinnoista vastaavat, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen toimijat.

Mustikka, puolukka ja tyrni taistelivat - tasapeli tuli

Mustikka, puolukka ja tyrni ovat kaikki supermarjoja, jotka vahvistavat syöjänsä eri ominaisuuksia. Haluatko satsata näkökykyyn, vahvoihin kynsiin vai terveisiin virtsateihin? Ravintoarvotaulukkoa tuijottamalla tyrni ottaa erävoiton, jos sen ravintoarvoja verrataan mustikan ja puolukan ravitsevuuteen. Kaikissa marjoissa on omat hyvät puolet. Katso Ylen uutisesta lisää.

Tyrniä pääsee maisteleen suoraan puusta MTT:n Wendlan puutarhassa

Kansainvälinen luonnontuotealan konferenssi 12-13.11 Espoossa

Espoossa järjestetään kansainvälinen luonnontuotealan konferenssi NON-WOOD FOREST PRODUCTS, HEALTH AND WELL-BEING  12.–13.11.2013 Hotelli Korpilammessa.

Konferenssi tarjoaa mielenkiintoisia esityksiä, tietoa alan ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä mahdollisuuden tavata luonnontuotealan asiantuntijoita ympäri maailman! Ohjelma on luonteeltaan poikkitieteellinen yhdistäen näkökulmia aina lääketieteestä markkinointiin ja metsä- ja elintarviketieteisiin. Ensimmäinen konferenssipäivä keskittyy luonnontuotteiden bioaktiivisiin yhdisteisiin ja niiden mahdollisuuksiin. Keskiviikkona puheenvuoroissa korostuvat mm. raaka-aineen saatavuuteen, kuluttajien mieltymyksiin, laatuun ja alan sääntelyyn liittyvät aihepiirit.

Pääpuhujina toimivat alan kansainväliset huiput, professori Zhang Bolin Pekingin metsäyliopistosta, professori Pauli Guido Illinoisin yliopistosta, Norjan maatalous ja ympäristöinstituutin vanhempi tutkija Rolf Nestby sekä Rutgersin yliopiston ravitsemustieteen professori Paul Breslin. Puheiden ohella konferenssi sisältää posterinäyttelyn.

Konferenssin tarkka ohjelma

Ilmoittautumiset 25.10 mennessä. Tapahtuman osallistumismaksu on 120 euroa pitäen sisällään konferenssiohjelman, materiaalit ja ruokatarjoilut. Yhden päivän hinta on 80 euroa ja opiskelijahinta koko konferenssille on 80 euroa.

Konferenssin kotisivut.

Puolukoista kauneutta maailmalle

Oulun yliopiston tutkimusryhmässä on syntynyt uusi innovaatio, jonka avulla puolukan arvokkaita yhdisteitä eristetään ja rikastetaan kosmetiikkakäyttöön.Hankkeen tuloksena syntyneellä menetelmällä valmistettu puolukkarikaste osoittautui erinomaiseksi raaka-aineeksi ihonhoidossa. Lumene Oy on kaupallistanut keksinnön ja jättänyt siitä myös patenttihakemuksen. Lue lisää tutkimuksesta.

Valmista oma keinopesä pölyttäjille!

Tee oma keinopesä pölyttäjille. Videossa näytetään mallia pesän tekoon. Samalla oma puutarhasi tai kasvimaasi hyötyy lentelijöistä.

Eläimet ja luonto hoitavat

Innostus ja kiinnostus eläinavusteiseen terapiaa kohtaan on ollut suuri. Ylitalon terapiaeläimet, alpakat, ovat olleet kysyttyjä kavereita Hämeenlinnan Ahvenistolle. Luontoinnovaatiot-hankkeessa on käynnissä eläinavusteinen toiminta-/terapiakokeilu. Lue Hämeen Sanomien jutusta lisää.

Villiruuassa pilee miljoonabisnes

Villiruoka on viime aikoina ollut paljon esillä mediassa. Villiruoka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja siinä piilee miljoonabisnes. Suomen luonnossa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi viljelyn puolella, joita esimerkiksi MTT tutkii parhaillaan Luontoinnovaatiot-hankkeen kokeilussa, mutta myös jatkojalostuksessa. Lue lisää aiheesta Turun Sanomien ja Forssan Sanomien jutuista.

Hevosenlannasta energiaa ja hiiltä pelloille?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT, tutkii parhaillaan millä tavalla hevosenlanta voidaan hyödyntää energianlähteenä. Lanta on raaka-ainetta, josta hyötyvät niin hevostilalliset, pellot kuin ilmakehäkin. Lue Hämeen Sanomien jutusta lisää tutkimuksesta ja hevosenlannan hyödyistä.

Vihreä vallankumous

Lahdessa tehdään vihreää ja viihtyisää vallankumousta perustamalla kaupunkiviljelmiä ja nostamalla roskat mmasta. Nuoret näyttävät esimerkkiä, johon jokainen voi tarttua. Kaupunkiviljelmät ovat suosittuja myös Helsingissä. Lue koko juttu (Lapsen maailma 6-7/2013)

Luonnonvarojen kestävä käytto -työpajan esitykset 6.9.2013

Kiitos kaikille työpajaan osallistuneille aktiivisesta ja asiantuntevasta työskentelystä Tuengin Asemalla 6.9.. Työpajojen tulokset koostetaan yhteen työpajasarjan jälkeen. Päivän aikana nousi esiin monia isoja ja mielenkiintoisia asioista, joita on hyvä lähteä viemään eteenpäin.

Päivän esitykset voit katsoa tästä
Luonnonvarat ja luonnonvaraosaaminen Uudellamaalla, esitys
Miten luonnonvaraosaaminen näkyy Kanta-Hämeen maakunnassa, esitys
Ajankohtaisia luonnonvarakysymyksiä Päijät-Hämeessä, esitys

EDIT 23.9.: Lue myös Janakkalan Sanomien tekemä juttu työpajasta.

Työpajapäivän kruunasi lämmin auringonpaiste, joka mahdollisti työskentelyn ulkona

Ilmastoystävällinen Turengin Asema lämpiää maakaasulla ja ruoka ostetaan läheltä. P.S. paikalle pääsee suoraan junalla.

 

Vastaa luonnonvara-alan kyselyyn!

Ratkaiseeko luonnonvara-ala Kanta-Hämeen tulevaisuuden? Yritykset, jotka toiminnassaan huomioivat luonnon ja ympäristön, kuuluvat tulevaisuuden menestyjiin.

Vaikuta yhteiseen tulevaisuuteemme ja vastaa luonnonvara-alaa ja sen kehittämistä koskevaan kyselyyn.
Alla olevaa linkkiä klikkaamalla pääset vastaamaan kyselyyn.

http://player.myzef.com/mdi/ajax/?q=159-c3dEkKX9

Vastausaikaa kyselyyn on tiistaihin 12.9.2013 klo 17 asti.

Vastaaminen vie arviolta noin 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. Yhteystietonne on saatu Kehittämiskeskus Oy Hämeen rekistereistä. Yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan lahjakortti Hotelli Petäykseen.

HUOM! Vastaukset tallentuvat vasta, kun painatte ”Valmis”-painiketta viimeisen kysymyksen jälkeen.

Kyselyyn liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä suoraan MDI/Sinikukka Pyykköseen.

Sinikukka Pyykkönen
MDI
sinikukka.pyykkonen@mdi.fi, 040 846 0846

PIKAOHJE:
1. Vastaaminen tapahtuu hiirellä työskennellen 2. Voit muuttaa vastauksiasi valitsemalla kysymyksen aktiiviseksi kysymyslistasta ja sijoittamalla sen uudelleen vastausalueelle

Suuret kiitokset arvokkaasta näkemyksestänne!

Mistä tunnet sä ystävän?

Laamat ja alpakat olivat tärkeitä lenkkejä kymmenvuotiaan Aadan kuntouttamisessa, kun tyttö menetti yllättäen puhe- ja liikuntakykynsä. Tapaus on yksi esimerkki eläinavusteisesta toiminnasta. Eläinavusteinen terapiaa antaa aina ammattihenkilö ja eläimet ovat olennainen osa hoitoa. Laama- ja alpakkaterapiasta on todettu olevan hyötyä mm. ylivilkkaille lapsille, joita eläinten seura rauhoittaa. Laamojen ja alpakoiden käyttö ovat uusia eläinavusteisen terapian osapuolia. Luontoinnovaatiot-hankkeen aikana toteutetaan eläinavusteinen toiminta-/terapiakokeilu, jonka tuloksista raportoidaan blogissa. Tutustu tällä välin Aadan tarinaan, joka on julkaistu Lapsen maailma -lehdessä 6-7/2013.

Biotalous korostuu kestävän kasvun uusiutuvana lähteenä

Tulevaisuudessa talouden kasvu on pystyttävä tuottamaan merkittävsti nykyistä pienemmällä ympäristökuormalla, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.Vihreä kasvu perustuu mm. resurssitehokkuuteen ja perinteisen teollisuuden vihertymiseen. Myös uudet vihreää taloutta palvelevat yritykset ja liiketoimintamallit synnyttävät kasvua. Vihreän talouden nousua vauhdittavat maailmanluokan haasteet, väestön nopea kasvu, luonnonvarojen ehtyminen, energiakäytön lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Biotalous tuottaa jo nyt 53 miljardia euroa ja oikein toimimalla biotaloudesta voi tulla jopa tärkein kasvualueemme. Lue hauholaisen ministerin koko kirjoitus, joka julkaistiin Vierailija-palstalla 30.8.2013.

Lähiruokaa omasta maakunnasta

Hämeen uusi nousu pitää rakentaa omien luonnonvarojen kestävälle käytölle, kirjoittaa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa 23.8.2013. Mittavien luonnonvararesurssien lisäksi maakunnassamme on vahvaa luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa, mm. HAMKin yksiköt Mustialassa, Evolla ja Lepaalla, Lammin biologinen asema sekä MTT Jokioisilla. Hämeessä ruokatuotannolla on vahva yhteys aluetalouteen ja ympäristöön. Luonnonolosuhteemme, sijaintimme ja monipuolinen elintarvikesektori yhdistettynä ainutlaatuiseen innovaatioympäristöön antavat menestyksen eväät. Lue Anttilan koko kirjoitus.

Villiruoka halutaan valjastaa menestyväksi bisnekseksi

Kanta-Hämeessä kaivellaan luonnosta liiketoimintaa ja haaveillaan villiruuasta matkailuvalttia Aasian markkinoille. Vajaakäyttöä löytyy niin kaloista, sienistä ja marjoista kuin villivihanneksistakin. MTT selvittää parhaillaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaamassa Luontoinnovaatiot-projektissa miten kantahämäläiset yritykset voisivat tuotteistaa luonnonantimia aiempaa pitemmälle. Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilta.

Lue myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen julkaisema tiedote.

Suomi maailman kärkeä soiden ennallistamisessa

Metsähallitus on palauttanut jo 20 000 hehtaaria suomaata takaisin luonnolliseen tilaan. Suot palautuvat hitaasti, mutta monet kosteassa viihtyvät lajit ovat jo palanneet vanhoille seuduilleen. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi soiden suojelusta on hyötyä ilmastotyössä, sillä luonnollisten soiden turvekerros sitoo tehokkaasti hiiltä ympäristöstä. Lue Ylen uutisesta lisää.

Kapearakkolevä on Itämeren metsä

Itämeri on monella tapaa poikkeuksellinen meri, mutta yksi sen elintärkeistä lajeista, kapearakkolevä, puuttuu kaikista muista maailman meristä. Se on merelle yhtä tärkeä kuin metsä maalle. Lue lisää.

Sieniä poimimalla voi tienata satoja euroja päivässä

Suomen metsistä poimitaan vuosittain sieniä vain 1-2 prosenttia siitä määrästä, kuinka paljon sieniä olisi poimittavissa. Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen kannustaakin ihmisiä sienestämään, sillä niissä piilee valtava kaupallinen mahdollisuus. Sieniä voi kaupata suoraan kauppoihin ja ravintoloihin, mutta tukkuostajat myös tiedottavat haluavansa ostaa sieniä. Monet ostajat tosin toivovat kerääjiltä poimijakoulutusa turvallisuuden vuoksi. Lue Ylen uutinen.

Ilmastonmuutos nostaa teräsrakentamisen arvoa

Hämeenlinna haluaa teräsrakentamisen huippuyksiköksi. Tarkoituksena on houkutella kaupunkiin uusia teräsrakentamisalan yrityksiä ja vahvistaa nykyisiä. Parhaimmillaan hanke tuo Hämeenlinnan seudulle myös kymmeniä uusia työpaikkoja. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Janne Salminen uskoo uuteen konseptiin.

- Keskeisimmät visiot liittyy megatrendeihin, iso I eli ilmastonmuutos, siihen liittyvä energiatehokkuus, energiansäästö ja materiaalitehokkuus, asumiseen liittyvät ja sitä helpottavat integroidut ratkaisut taloautomaatiosta alkaen. Voi olla aurinkoenergiaa, keräimiä, maalämpöä, jotka voitaisiin elementtejä rakennettaessa paremmin integroida metallisiin rakenteisiin.

Lue lisää.

Maapallon luonnonvarat ovat loppuneet tältä vuodelta

Maapallo on elänyt eilisestä keskiviikosta lähtien velaksi. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut neljässä vuodessa reilulla kuukaudella.

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun 20. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut nopeasti, sillä 1970-luvun alkupuolella kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä.

Vielä vuonna 2009 ylikulutuspäivä koitti syyskuun lopussa, nyt luonnonvarat loppuvat jo elokuussa.

Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.

- Suomalaiset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä todella paljon asumis-, liikkumis- ja ruokavalinnoillaan, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.

Rohwederin mukaan tehokkaita keinoja pienentää hiilijalanjälkeä on esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja asuintilojen lämpötilan laskeminen, naudanlihan syönnin puolittaminen ja pyöräily autolla ajamisen sijasta. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana kun taas ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.

Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta.

Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.



Lähde:Yle uutiset

Särjen syönti on ekoteko

Moni irvistää särjelle, mutta aivan suotta. Muun muassa Suomen kalastajien keskusjärjestö muistuttaa, että särjen syönti on lähestulkoon ympäristöteko. Oikein käsiteltynä särki ei ole roskakala. Maatalousvaltaisessa Suomessa särki oli yleinen talouskala. Lue Ylen jutusta lisää ja katso myös video särjen käsittelystä.

Luonnonvarojen kestävä käyttö -työpaja

Etelä-Suomen maakunnat (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) hakevat lisää elinvoimaa luonnonvara-alasta. Yrittämisen mahdollisuudet luonnonvara-alalla kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuuden liiketoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Luonnonvara-ala tarjoaa uusia innovaatiomahdollisuuksia, lisäarvoa ja kilpailuetua kaikille toimialoille. Miten näitä voisi hyödyntää maakuntien näkökulmasta?

Hämeen liitto ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luontoinnovaatiot-hanke järjestävät yhteistyössä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän työpajan. Työpajan tarkoituksena on nostaa esiin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan vahvuuksia ja löytää maakuntien yhteisiä kehittämiskohteita.

Ilmoittautuminen 23.8. mennessä tästä tai sähköpostitse eija.tiura@kehittamiskeskus.fi.

Lisätietoja
Kehittämiskeskus Oy Häme, Eija Tiura, 050 539 9111 tai eija.tiura@kehittamiskeskus.fi
Hämeen liitto, Anne Horila, 050 301 1679 tai anne.horila@hame.fi.

Tulostettava kutsu ja ohjelma

Lämpimästi tervetuloa!

OHJELMA

9.00 Vapaa pudotus: ajattelujamittelua päivän teemasta. Mitä odotuksia ja toiveita?

Tarjolla kahvia.
Ilmoittautuminen

10.00 Alkupaukku: innovaatioita - luonnollisesti

Makupaloja maakunnista - mitkä ovat maakuntien herkullisimpia
luontoinnovaatioaihioita

10.45 Kyselystä kummunnutta

Yhteinen keskustelu
Iltapäivän ohjeistus

11.15 Lounas

12.00 Pajattelua

1. kierros: maakunnalliset vahvuudet ja kärjet
o    Kanta-Häme
o    Päijät-Häme
o    Uusimaa

13.15 2. kierros: yhteiset kärjet, aihioita
o    luontoinnovaatiot
o    luonnonvaraosaaminen
o    luonnonvara-ala

14.30 Kärjistys: Mitä valitaan yhteisiksi kärjiksi? Miten etenemme?

15.00 Pajattelu päättyy – tekeminen alkaa, verkostoitumista ja vapaa-ajattelua

16.00 Tilaisuus päättyy   

Kanta-Hämeen maakunnasta luonnonvara-alan edelläkävijä

Kantahämäläiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.) suosivat lähiruokaa. Anttilalle maistuvat kaikki lähituotteet, Grahn-Laasonen kertoo katsovansa aina tarkkaan mistä ruoka on peräisin, ja Koskinen on mieltynyt erityisesti Tuulosrievän tekemään ruisleipään. Kaikki kolme lupaavat tukea lähiruoan aseman vahvistamista maakunnassa. Luonnonvara-alaa yleensä he pitävät yhtenä maakuntamme vahvuutena. Poliitikot kertoivat ajatuksiaan Elomessuilla keskustelutilaisuudessa, joka kuuluu Kehittämiskeskus Oy Hämeen tänä vuonna järjestämään luonnonvara-alan piknik-sarjaan. Näkökulmana oli luonnonvara-alan merkitys tulevaisuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tutkimus ja liiketoiminta kohtaamaan
Kansanedustajien mukaan yksi Hämeen merkittävistä voimavaroista on metsäenergia. Anttila ja Koskinen korostivat, että sen vuoksi olisi äärettömän tärkeää saada pian aikaiseksi energiatukipäätös, joka mahdollistaisi myös Hattulan Merveen rakennettavan biopolttolaitoksen. Kolmikko nosti esiin myös maakunnallisen tutkimustoiminnan korkean tason. Anttila patisti käyttämään muun muassa MTT Jokioisen ja Hämeen ammattikorkeakoulun huippuosaamista entistä enemmän liiketoiminnan hyödyksi.

Myös Grahn-Laasonen pitää oleellisena tutkimuksen kääntämistä liiketoiminnaksi.
– Meillä on vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa. Nyt olisi keskeistä, että oikeat ihmiset löytävät toisensa ja pk-sektori pystyisi hyödyntämään tutkimustietoa paremmin, hän sanoi.

Puhdas luonto ja pellot valttina
Anttila muistutti, että Kanta-Hämeen ruoasta tulee tällä hetkellä vain 20 prosenttia omasta maakunnasta. Päijät-Hämeessä luku on 10 prosenttia suurempi. Villiruoka pitäisi Sirkka-Liisa Anttilan mielestä nostaa esiin. Ministeriössä valmistellaankin parhaillaan villiruoan tukemista.
– Meillä on puhtaat metsät, järvet ja pellot sekä osaamista, mutta niitä hyödynnetään aivan liian vähän. Kuluttaja ja lähiruoka eivät kohtaa. Kaupassakin asetetaan näkyvimmin esille ne tuotteet, joista saadaan suurin kate, Anttila pahoitteli.

Johannes Koskisen mielestä pienessä maakunnassa pitäisi pystyä kaupan kanssa kyllä sopimaan, että lähialueen tuotteet erottuisivat selvästi valikoimista.
– Marketeissa voisi lähiruoissa olla jonkinlainen oma tunnus, jolloin kuluttajat voisivat tehdä helpommin valintoja. Julkisissa hankinnoissa taas kriteerejä tulisi pilkkoa niin, että lähellä tuotettu peruna tai leipä pärjäisi kilpailussa, hän ehdotti.

Kuva: Lea Karmala

Kanta-Hämeestä lähiruokaa uusmaalaisille
Johannes Koskinen toi esiin näkökulman, että Kanta-Hämeessä tuotettu ruoka on lähiruokaa myös uusmaalaisille, niin lähellä maakunnat sijaitsevat toisiaan.
– Helsingin seudulla avautuvat todella isot markkinat, tarvitaan vain innovointia ja markkinoimista.

Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että joitakin tuotteita voidaan luoda ja kehittää myös kansainvälisille markkinoille.
– Ideoita on valtavasti. Toivotaan, että ne menevät eteenpäin, eivätkä jää marginaali-ilmiöiksi. Maakuntaliitto voisi olla niiden mahdollistaja, hän pohti.

Keskustelun lomassa kansanedustajat tutustuivat Kankaisten marjatilalla loihdittuihin piknik-eväisiin. Emäntä Pirkko Kämäri esitteli samalla oman tilansa tuotantoa ja toimintaa. Hän toivoo, että myös maakunnan elintarvikekaupat ja keittiöt ostaisivat entistä enemmän lähiruokaa ja se myös pääsisi nykyistä paremmin esiin liikkeiden hyllyissä.

Eduskunnan suuntaan Kämäri antoi viestiä, että työllistävässä yrityksessä paperityö on aivan liian hankalaa. Hänen mielestään valtion tulisi tässä mielessä helpottaa yrittäjän sarkaa.
– Esimerkiksi palkka- ja sivukulujen lasku ja tilitys on yksi monimutkaisimmista töistä. Byrokratia vie paljon aikaa, Kämäri kertoi.

Kämäri näkee paljon mahdollisuuksia nykyisillä maatiloilla, kunhan niillä vähän irrottauduttaisiin perinteisestä maatilan roolista ja ryhdyttäisiin miettimään tuotteiden jatkojalostamista. Verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoi, että maakunnassa tehdäänkin parhaillaan selvitystä, jossa kartoitetaan muun muassa olemassa olevia sivuelinkeinoja maatiloilla.

Mesimarjaa ja mustikkaa - marjat ovat nyt kovassa nosteessa

Mesimarjan kasvatusta kokeillaan automatisoiduissa torneissa. Keinotekoisilla kasvuoloilla tutkitaan, voidaanko pienellä pinta-alalla tuottaa suurikokoista ja makeaa mesimarjaa. Hankalasti ja hitaasti poimittavasta mesimarjasta on pulaa koko Suomessa uutisoi Yle. Mesimarjaa saadaan Suomessa keskimäärin 3 000 kiloa vuosittain. Viljelyssä sitä oon vain noin 2-4 hehtaaria, eikä hienoaromista marjaa riitä aina edes valtiovieraille tai Helsingin huippuravintoloihin. Lue Ylen uutisista

Kuva:Yle

Lapin mustikkaa viedään japanilaisille pillereiksi
Suomesta viety mustikka syödään Japanissa jauhokapseleina silmäsairauksiin. Muun muassa Lapissa marjoja ostava Polarica vie keskimäärin noin kolmanneksen ostetusta mustikasta Aasiaan. Aasiassa mustikasta jalostetaan lähes yksinomaan Japanin markkinoille tarkoitettuja antosyaanipillereitä, joiden uskotaan parantavan muun muassa hämäränäköä. Lue Ylen uutinen mustikan hyödyistä. Yle uutisoi myös puolukan viljelystä menneellä viikolla.

Kuva Yle

Karttamerkinnät parhaista marjojen ja sienten kasvupaikoista
Metsäntutkimuslaitos aikoo merkitä karttoihin metsämarjojen ja sienten kasvupaikkoja madaltaakseen marjojen poimintaan ryhtymisen kynnystä. Kainuussa Metsäkeskus kokeili vastaavaa jo vuonna 2006, mutta netissä ollut marjakartta on myöhemmin lakkautettu. Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo kertoo, että palvelua suunnataan ennen kaikkea kaupunkilaisille, jotka ovat toivoneet karttapalvelua. Salon mukaan karttojen ylläpito vaatii harjoittelua. Hän uskoo myös, että Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistyttyä Luonnonvarakeskukseksi saadaan karttahankkeenkin taakse "leveämmät hartiat". 

Puolukan viljely on helppoa ja tuottaa hurjia tuloksia

Tutkimusten perusteella puolukan viljely tuottaa moninkertaisesti luonnosta kerättyyn puolukkasatoon verrattuna. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Henri Vanhasen mukaan Suomessa olisi täysi valmius siirtyä tuottavampaan mustikan ja puolukan viljelyyn Amerikan malliin. Miten puolukkaa voitaisiin vieljellä Suomessa tehokkaasti? Käy lukemassa Ylen uutinen.

Kuva: Yle

Maakuntajohtaja Timo Reina: Kanta-Häme, luonnonvara-alan maakunta

Sunnuntain Hämeen Sanomien vieraileva kirjoitus oli maakuntajohtaja Timo Reinan käsialaa. Maakuntajohtaja kirjoittaa Hämeen vahvuuksista ja mahdollisuuksista luonnonvara-alalla. Lue juttu tästä.

Eerikkilästä maan johtava jalkapallon valmennuskeskus

Eerikkilä Tammelassa käy tutuksi yhä useammalle suomalaiselle jalkopallolupaukselle. Urheiluopisto on jatkuvasti investoinut kenttiin ja majoitustiloihin. Opisto otti käyttöön uuden jalkapallostadionin. Tavoitteena on olla maan johtava jalkapallon valmennuskeskus. Lue lisää YLE Hämeen uutisesta.

Luonto on pullollaan ilmaista ruokaa

Jopa omalta kotipihalta voi löytyä paljon syömäkelpoisia raaka-aineita, jos tietää miten mitäkin kukkaa ja kasvia voidaan hyödyntää. Luomu- ja lähiruokavillityksen jälkeen on aika heittäytyä täysin villiksi, sillä uusin ruokatrendi on villiruoka. Moni tosin syö villiruokaa tietämättään jo nyt. Lue Ylen juttu aiheesta

Kestävämpää taloutta ja huomista

Eurokriisi, kasvava julkinen velka, kestävyysvaje, sosiaaliset ongelmat, sirpaloitunut kehittäminen, teknologian parempi hyödyntäminen suorastaan huutavat uusia toimintatapoja ja –malleja. Lisäksi elämme ja kulutamme yli tarpeidemme sekä planeettamme kantokyvyn – luonto reagoi. Painimme siis erittäin viheliäisten ongelmien kanssa. Muutos on tehtävä NYT.

Kestävän talouden perustana on maapallon kantokyky. Talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön asettamissa rajoissa, tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden.
Kestävämpi talouden ja huomisen rakentaminen edellyttää luonnontalouden merkityksen voimakasta nostamista kaiken päätöksenteon pohjaksi yhdessä ympäristön ja hyvinvoinnin kanssa. Monimutkaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi karannut finanssitalous pitää taas saada palvelemaan reaalitaloutta. Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja luonnonvarojen kulutukseen perustuvalle talouskasvulle.

Merkittävänä muutoksen moottoreina toimivat erilaiset, avoimet foorumit, verkostot, aktiiviset kansalaisjärjestöt, toimijat ja organisaatiot.  Esimerkkinä kansallisessa hyvinvointiverkostotyössä, sektoreiden ja toimialojen solmukohdassa, tarve laajalle sektorit ja toimialat ylittävälle yhteistyölle nousi esiin jatkuvasti. Poikkisektoraalista yhteistyötä todella tarvitaan yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Laaja-alaiset verkostot kokoavat yhteen eri alojen ammattilaisia, asiantuntijoita, mutta myös asiakkaita – yhteiskuntamme ja alueemme asukkaita. Näissä verkostoissa luodaan yhteistä kieltä, laajennetaan ymmärrystä, rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.

Muutos koskettaa siis meitä kaikkia ja yhteiskunnan jokaista tasoa – yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, julkista sektoria ja kansainvälisiä toimijoita. 

Julkisen velan kasvaessa on aika pohtia, voidaanko julkisen sektorin roolia selkeyttää? Tarvitseeko sen toimia palveluiden tuottajana? Entäpä jos se toimiikin proaktiivisena, hulluiltakin kuulostavien kokeilujen mahdollistajana? Pieninä esimerkkeinä; Kanta-Hämeen keskussairaala joka kokeilee kuntouttamiseen vaihtoehtoista terapiaa luonnossa. Tai venäläisten ja suomalaisten lääkärien koulutusyhteistyö joka edistää perinteisen toimialan uusiutumista, mutta myös matkailua. Tai Ounasvaaran hyvinvointipalveluita joita kehitetään virtuaalisesti, second life-ympäristössä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, yrittäjien, opiskelijoiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Tai työperäisen maahanmuuton tuoman monikulttuurisen osaamisen vahvaa hyödyntämistä.

Ulos totutuista rakenteista ja malleista - mahdollisuuksia todella on

Virkamies – päättäjä, toimiessaan yli rajojen, on kekseliäs edelläkävijä, joka sallii uteliaan ympäristön kokeiluille ja mahdollistaa muutoksen kestäviin elämäntapoihin.
Kaikkien resurssien hyödyntäminen on viisautta – innovaatiota ja yrittäjyyttä rajapinnoilta.
Luonto, vihreän hyvinvoinnin lähteenä, tuottaa uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelukonsepteja. Sivuvirtojen parempi hyödyntäminen, luonnonvara-alan osaaminen ja teknologia, energiaratkaisut luovat uutta yrittäjyyttä, uutta työtä – hyvinvointia, kasvua planeettamme rajoissa.

Kestävää taloutta ja huomista Kanta-Hämeeseen

Kestävän talouden haasteet tarjoavat kaikille monia mahdollisuuksia: esimerkiksi tulevaisuuden menestyjäfirmat tekevät massiivisten ja ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta liiketoimintaa (Sitra, Kestämätön käy kalliiksi).

Kanta-Hämeessä ovat nämä kaikki menestymisen mahdollisuudet, meillä on kaikki edellytykset proaktiiviseen toimintaan olemmehan kompakti ja hyvin verkottunut alue. Täältä löytyy innovatiivisia kokeilijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä huikeat luonnonvarat ja alan osaamista.

Laaditaan Hämeeseen kestävän talouden – ohjelma, ensimmäinen laatuaan, joka huomioidaan strategisesta päätöksenteosta käytännön toimenpiteisiin. Ympäristö pääomana, liiketoiminnan kasvu luonnon rajoissa, sosiaalinen yhteisöllisyys = hyvinvointia alueen asukkaille.   Käytännössä; rohkeita toimintamalleja, energia- ja asumisratkaisuja, vihreitä start up- yrityksiä ja työpaikkoja, monikulttuurisen osaamisen hyödyntämistä, toimintaa kansainvälisissä verkostoissa ja Kanta-Hämäläisen osaamisen vientiä maailman markkinoille.
Tulevaisuus on käsissämme NYT, uuden ohjelmakauden kynnyksellä.

Lisätietoja

Kehittämiskeskus Oy Häme luotsaa eteenpäin Luontoinnovaatiot-hanketta, joka on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Hankkeessa kootaan yhteen maakunnan luonnonvara-alaan liittyviä resursseja, kerätään tutkimustietoa, verkotetaan yli sektorirajojen, kokeillaan ja haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia – luodaan pohja luonnonvara-alan kansainväliselle osaamiskeskittymälle. Luontoinnovaatio-hanketta rahoittaa Hämeen liitto, Lopen kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki.

Lue Sitran julkaisu Kestämätön käy kalliiksi

Lähde mukaan toimintaamme, rakennetaan yhdessä kestävää taloutta ja huomista – vihreää hyvinvointia!

Kesäisin terveisin
Outi Myllymaa
verkostokoordinaattori
Kansallinen Hyvinvointiverkosto / Luontoinnovaatiot

Aurinkoista ja luonnonläheistä kesää!

Luontoinnovaatiot-blogi päivittyy kesälläkin. Käy ihastelemassa luonnon kauneutta kesän aikana ja ihmettele ympäristöstä kumpuvia monia mahdollisuuksia! Nauti olostasi ja rentoudu. Ennakkotietona lukijoillemme, varaa kalenteriin päivämäärä 6.9.

Ennakkokutsu - Luonnosta liiketoimintaa Kanta-Hämeeseen 6.9.2013
Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaama Luontoinnovaatiot- hanke järjestää työpajan Hämeenlinnassa 6.9.2013, jonka tavoitteena on tuoda esiin Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamisen tärkeimmät osa-alueet. Kanta-Häme tavoittelee edelläkävijyyttä luonnonvara-alalla ja se on nostettu maakunnan yhdeksi kehittämisen kärjiksi.

Tilaisuudessa sinulla on mahdollisuus ottaa kantaa koko Kanta-Hämeen sekä koko Etelä-Suomen yhteistyöalueen luonnonvara-alan tulevaisuuden kehittämiseen. Varaa päivä kalenteriisi jo nyt, lisätietoa on tulossa elokuussa!

Tervetuloa vaikuttamaan, verkostoituman ja hakemaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia luontoa hyödyntäen. Yrittämismahdollisuudet alalla kasvavat koko ajan!

Työpaja on tarkoitettu Kanta-Hämeen yrityksille, kehittäjille ja asiantuntijoille ja se on maksuton. Voit myös viedä viestiä eteenpäin omille verkostoillesi. Mahdolliset ennakkoilmoittautumiset ja lisätiedot allekirjoittaneelta.

Eija Tiura
projektipäällikkö, Luontoinnovaatiot-hanke

Kanta-Häme – luonnonvara-alojen ykkösmaakunta

Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämällä piknikillä keskusteltiin Kanta-Hämeestä luonnonvara-alan maakuntana. Piknik-viltin äärellä eri organisaatioiden ammattilaiset pohtivat muun muassa sitä miten Kanta-Hämeen laajoja ja monipuolisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää paremmin.

– Olemme luonnonvaramaakunta sen syvimmässä merkityksessä. Meillä on metsiä, peltoja, virkistymismahdollisuuksia sekä matkailua. Meillä on myös monipuolista osaamista alalta, Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina sanoo.

Kanta-Hämeen alueella sijaitsevat Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutukset Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Jokioisilla sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Tärkeää olisi miettiä, miten kaikki osaaminen saadaan valjastettua niin, että alueelle saadaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

– Meillä on infra jo olemassa. Potentiaaliamme on hyödynnettävä liiketoiminnassa paremmin, toimitusjohtaja Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Hämeestä toteaa.

Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa eri organisaatioiden välillä ja myös yli maakuntarajojen. Tavoitteena on profiloitua luonnonvara-alan edelläkävijäksi ja ala on Kanta-Hämeessä yhtenä kehitystyön kärkenä.

Uutta liiketoimintaa

Yrityksillä on mahdollisuus kokeilla uutta liiketoimintaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen luotsaaman Luontoinnovaatiot-projektin avulla. Tärkeää on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvu jopa kansainvälisille markkinoille.

– Käynnissä ovat esimerkiksi eläinterapiaan ja keräilytalouteen liittyvät kokeilut. Ilman hanketta pk-yrityksillä ei välttämättä olisi kehitystyöhön resursseja. Nyt uusia innovaatioita voidaan pilotoida, testata, mallintaa sekä markkinoida. Tarkoituksena on lisäksi luoda toimialat ylittäviä innovaatioita. Esimerkiksi hyvinvointipuolen ja luonnon yhdistäminen on kovassa kasvussa, verkostokoordinaattori Outi Myllymaa Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kertoo.

Myös matkailu on maakunnallemme tärkeää ja siihen on olemassa upeat puitteet. Hämeen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Lulu Riikosen mukaan se ei riitä, vaan Hämettä pitää osata myös myydä hyvin.

– Meidän pitää tuoda esille mitä kestävä matkailu on ja olla ylpeitä siitä mitä meillä on, Riikonen totesi.
Timo Reinan mukaan esimerkiksi Venäjällä Suomesta ollaan todella kiinnostuneita.

– Meillä on vesistöä, hiljaisuutta ja historiaa, ja tätä potentiaalia hyödynnetään liian vähän. Matkailutuotteistaminen on suuri mahdollisuus, Reina toteaa.

Pohjavesi ylpeyden aihe

Luonnonvara-alalta nostetaan nykyään esiin uusiutuvat luonnonvarat samoin kuin lähiruoka.

– Vain yhteen alaan ei kuitenkaan voi panostaa, vaan kaikkia pitää kehittää kestävästi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viranomaisten pitääkin miettiä uusia ja erilaisia yhteistyömalleja, ja pelkästään valtion toimien varaan ei voi laskea, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu toteaa.
Hämeenlinnassa puhdas pohjavesi on ylpeyden aihe. Ylpeitä voidaan olla siitä, että puhdasta vettä saadaan kotitalouksiin myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Muilu painottaakin, että ilman puhtaita pohjavesiä monikaan asia ei toimi.

– Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle puhtaat pohjavedet ovat elintärkeitä. Jos logistiikka ja pohjavedet eivät ole kunnossa, laitokset eivät sijoitu alueelle. Ihmisiä ja työpaikkoja voidaan liikutella paikasta toiseen, mutta veden liikuttelu ei ole niin helppoa, Muilu summaa.

Lue myös Hämeen Sanomien juttu ja etusivun teksti sekä kuuntele YLE Hämeen radiouutiset.
EDIT: Lue myös Forssan Lehden juttu